KOLOKOLO (Oncifelis colocolo)

Kolokolo, jonka vanhentunut nimi on pampakissa - on Etelä-Amerikan pieniä, luonnonvaraisia kissaeläimiä.

Kolokolo elelee heinäisellä pampalla - mutta myös metsissä. Kolokolon pohjaväritys on vaaleanharmaa taikka valkoinen ja siinä on kellertävän harmaita läiskiä ja tumman ruskeita taikka mustia juovia ja täpliä.

Kolokolon turkki on pitkäkarvainen ja sillä on usein kaulan ympärillä selvä harja. Ruumiilla on pituutta 50 - 70 cm ja hännällä 35 - 50 cm. Painoa tällä kissalla on 3 - 7 kg.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Márcio Motta

Etelä-Amerikan pampa

Näkymä ylimpänä on lähes kuin Limingan lakeuksilta. Tällaisissa laajoissa, rannattomissa näkymissä, joita löytyy myös vaikkapa preerioilta, on aivan omaa, kuin alakuloisesti puhuttelevaa kauneuttaan.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Eduardo Amorim

Levinneisyys

Kolokolon levinneisyysalue ulottuu Equadorista Chileen, Argentiinaan ja Uruguayhin. Uudella mantereella elää kuusi pientä kissalajia: kolokolon lisäksi lajistoon kuuluvat andienkissa, jaguarundi, vuorikissa, onsilla ja kodkod.

Saalistus

Kesykissan kokoinen kolokolo saalistaa ravinnokseen pieniä nisäkkäitä ja lintuja.

Lisääntyminen

Pentuja syntyy kerrallaan yksi taikka kaksi - harvemmin useampia. Kolokoloja metsästetään niiden turkin vuoksi. Vankeudessa kolokolo on saavuttanut 16 vuoden iän - mutta keskimääräinen elinikä luonnossa on 9 vuotta.

Gaucho Uruguayssa

Gauchot ovat Etelä-Amerikan - Argentiinan, Uruguayn, Paraguayn, Brasilian, Bolivian ja Chilen ruohotasankojen, maaseudun ja pampan ihmisiä. Se on siten yleisnimitys maaseudun karja- ja hevosalueilla eläville ihmisille. Vaikka nimitystä käytetään yleisesti edelleenkin, liittyy se kuitenkin erityisesti 1800-lukuun.

Gaucho on myös Etelä-Amerikan vastine Pohjois-Amerikan cowboylle eli karjapaimenelle, joka tunnetaan espanjaksi myös nimellä vaquero. Gauchon virkaveljiä eli karjapaimenia muissa maissa ovat Chilen huaso, Kuuban guajiro, Venezuelan ja Kolumbian llanero sekä meksikolaisten charro.

Karjaa tuotiin pampalle ensimmäisen kerran Paraguaysta vuonna 1580 silloisten löytöretkeilijöiden toimesta. Kaupallinen karjankasvatus alkoi kuitenkin vasta 1700-luvun jälkipuoliskolla. Gauchot elivät nomadien eli paimentolaisten tapaan, liikkuen, eläen ja asuen pampalla. He elättivät itseään aluksi, ampumalla ruuakseen villiä karjaa. Siitä he sitten siirtyivät karjapaimeniksi.

Cowboyden tapaan myös gauchot ovat olleet mestarillisia ratsastajia ja hevosten käsittelijöitä, ylpeitä taidoistaan. Tyypillisesti, gauchon hevonen muodosti pääosan kaikesta siitä omaisuudesta, mitä hän maailmassa omisti.

Cowboyden lasson sijaan gaucho käytti karjan kiinniottoon bolasta eli bolaa eli boleadorasta. Bola on narun ja pallojen muodostama väline, joka heitetään naudan jalkoihin ja pyörivät pallot kietovat narun naudan jalkojen ympärille.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Eduardo Amorim