Kuvassa yllä afrikanleopardi (Panthera pardus pardus) eli pohjoisafrikanleopardi.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Regina Hart

Leopardin alalajeja

Leopardille on määritetty kymmenittäin alalajeja. Alla luettelo muutamista tunnetuimmista.

Indokiinanleopardi (Panthera pardus delacouri), Indokiina.
Intianleopardi (Panthera pardus fusca), Intia, Kaakkois-Pakistan, Nepal.
Kiinanleopardi (Panthera pardus japonensis), Kiina.
Srilankanleopardi (Panthera pardus kotiya), Sri Lanka.
Jaavanleopardi (Panthera pardus melas), Jaava.
Amurinleopardi (Panthera pardus orientalis), Venäjän Kauko-Itä, Pohjois-Kiina, Korea.
Afrikanleopardi eli pohjoisafrikanleopardi (Panthera pardus pardus), Afrikka.
Persianleopardi eli iraninleopardi (Panthera pardus saxicolor), Afganistan, Iran, Tadzikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan.
Eteläarabianleopardi (Panthera pardus nimr), Arabian niemimaa.

Amurinleopardi (Panthera pardus orientalis)

Tieteellisen nimensä alalajille antoi Schlegel vuonna 1857. Amurinleopardin turkki on pitkä ja paksu, talvella vaaleampi, kesällä punakeltainen ja sen täplät ovat suuria. Elää Amurin-Ussurin seuduilla, Kiinan ja Venäjän raja-alueilla ja ehkä Pohjois-Koreassa. Etelä-Koreasta viimeinen havainto amurinleopardista on vuodelta 1969. Pohjois-Koreassa amurinleopardeja voi elää muutamia, taikka sitten ei - kukaan ei asiaa tietäne. Myös Kiinan puolella voi elää jokunen yksilö. Kaikki Venäjällä elävät amurinleopardit ovat sijoittuneet Khanka-järven eteläpuoliselle alueelle.

Amurinleopardia pidetään maailman uhanalaisimpana kissapetona. Amurinleopardin suojelutoimissa ovat mukana useat tahot ja järjestöt, joiden myötä on mahdollistunut lajin elossa pysyminen. Amurinleopardien määrän hienoinen kasvu antaa toivoa tämän lajin säilymisestä.

Vuonna 2018 uutiset Venäjältä kertoivat, että ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin amurinleopardien määrä on noussut yli sataan. Lehti Siberian Times kertoi, että vuoden 2017 lopulla suojelutoimiin liittyvät kamerat olivat tavoittaneet kuviin 84 aikuista, 7 nuorta ja 12 pentuikäistä amurinleopardia.

Anatolianleopardi (Panthera pardus tulliana)

Elää Turkissa, Syyriassa, Jordaniassa ja Libanonissa. Turkki on kirkas ja ruskeampi ja siinä on usein harmaata sävyä. Yksi isokokoisimmista leopardin alalajeista. Sukupuuton partaalla. Havaintoja siitä, että anatolianleopardeja vielä on elossa, on tehty.



Srilankanleopardi.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright - © Flickr/Shanaka Aravinda

Srilankanleopardi (Panthera pardus kotiya)

Aiemmin Sri Lanka tunnettiin nimellä Ceylon. Se on trooppinen saarivaltio Intian kaakkoispuolella, ihan pienen matkan päässä päiväntasaajasta. Saari on aika tasainen, mutta sen eteläosissa vuoret yltävät noin 2.5 kilometriin asti. Näissä paratiisimaisen kauniissa oloissa, joissa turkoosina hohtava meri huuhtoo loputtomia, keltaisia rantoja ja palmut huojuvat 30 asteen lämmössä, elää ceylonin- eli nykyisin pikemminkin srilankanleopardi.



Srilankanleopardi.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright - © Flickr/Shanaka Aravinda

Sri Lankassa näitä suurikokoisia leopardeja - ehkä kaikkein suurimpia kaikista leopardin alalajeista - elää luonnossa vielä 400 - 600. Eläintarhoissa kesällä vuonna 2002 eri puolilla maailmaa oli 64 yksilöä. Sri Lankan pinta-ala on pienehkö, vain viidesosa Suomen pinta-alasta, joten leopardeja on itse asiassa paljonkin. Paikallinen Yalan kansallispuisto esittääkin ylpeillen, että heidän alueellaan leopardeja on tiheämmässä, kuin missään muualla maailmassa.

Sansibarinleopardi (Panthera pardus adersi)

Endeeminen alalaji, jonka turkissa täplät pieniä. Elinseutuna ollut Sansibar, joka on Tansanialle kuuluva tarunhohtoinen paratiisisaari Intian valtamerellä, Tansanian edustalla. Vielä 1990-luvulla etsittiin havaintoja sansibarinleopardista ja paikalliset asukkaat, lähinnä metsästäjät, kertoivat näköhavainnoistaan vuosilta 1990 - 1996. Näiden tutkimusten pohjalta pääteltiin, että oli mahdollista, että sansibarinleopardeja oli elossa vielä vuonna 1996. Onko alalaji nyt kuollut sukupuuttoon, siitä ei olle varmuutta.

Eteläafrikanleopardi (Panthera pardus melanotica)

Eteläinen Afrikka. Arvioidaan, että Saharan eteläpuolisessa Afrikassa elää noin 70 000 leopardia. Eteläafrikanleopardi on yksi lukuisista alueen alalajeista. Ravintona keskikokoiset sukeltaja-antiloopit, kirjoantiloopit, puna-antiloopit, kudut, pahkasiat, vervetit, nuoret kirahvit ja harvemmin paviaanit, joiden saalistuksessa joskus eteläafrikanleoparditkin jäävät toiseksi ja menettävät henkensä.

Afrikanleopardi (Panthera pardus pardus) eli pohjoisafrikanleopardi

Tämän sivun yläreunassa on kuva afrikanleopardista. Se elää laajalla alueella Afrikassa lukuunottamatta aivan pohjoisinta osaa ja Aasiassa. Kaikkein yleisin ja runsaslukuisin leopardin alalajeista. Ei ole uhanalainen. Turkki kellertävän okran värinen, mutta asuinpaikan myötä ulkonäkö vaihteleva.

Siinainleopardi (Panthera pardus jarvisi)

Elää Israelissa Siinaissa, Juudean autiomaassa Palestiinan eteläisissä osissa, Kuolleen meren ja Elat-vuorten väliin jäävällä alueella. Siinainleopardeja nähdään myös Egyptin Siinain rajalla, Wadi Paran- nimisellä alueella. Leopardit ovat kuuluja siitä, että ne sopeutuvat elämään monenlaisissa oloissa, mutta leopardienkin joukossa siinainleopardien sopeutuminen kuumiin autiomaaoloihin on jotakin ainutlaatuista. Turkki on vaalea ja sen täplät suuria. Ravintona kalliomäyrät eli tamaanit ja alueella asustavat kauriseläimet (Capra ibex nubiana), jotka yhdessä muodostavat arviolta 90 prosenttia kaikesta siinainleopardin ravinnosta.

Kalliomäyrien paino on vain 3,5 - 4 kg, mutta isomman ibex-kauriseläimen paino on 40 kg ja siitä riittää leopardille syötävää niin, että se viipyy haaskalla 5 - 6 päivää. Tiedetään tapaus, jossa 26-kiloinen naaraspuolinen siinainleopardi on surmannut 72 kg painavan ibexin. Näitä kahta saaliseläintään siinainleopardin on täytynyt sopeutua metsästämään päiväsaikaan, mikä sekin on poikkeuksellista, sillä leopardit ovat kssojen tapaan yöeläimiä.

Eteläarabianleopardi (Panthera pardus nimr)

Kooltaan toiseksi pienin kaikista alalajeista. Urosten paino noin 30 kg ja naaraiden noin 20 kg. Elossa luonnossa eräiden lähteiden mukaan ehkä korkeintaan 200 yksilöä, mutta ehkä selvästi vähemmän, ehkä vain muutamia kymmeniä - ja populaation koko vuodesta toiseen laskeva. On sukupuuton partaalla. Joitakin eteläarabianleopardeja on myös Arabian niemimaalla sijaitsevissa eläintarhoissa - ainakin yksi niistä on Sharjah Wildlife Centre Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa. Tammikuussa vuonna 2000 Sharjahissa syntyi eteläarabianleopardipentue, johon kuului kaksi naaraspentua. Tämä oli kolmas tämän alalajin pentue kautta aikain kyseisessä eläintarhassa ja ensimmäinen sellainen, johon kuului kaksi pentua.

Kiinanleopardi (Panthera pardus japonensis)

Luonnossa elää ehkä 2000 - 3000 aikuista, lisääntyvää yksilöä ja maailman eläintarhoissa Kiinan ulkopuolella, lähinnä Euroopassa noin 60 vuonna 2002. Erittäin uhanalaisia kiinanleopardeja elää sekä Kiinan pohjois- että eteläosassa, ollen kummankin seudun leopardit ulkonäöltään hieman toisistaan poikkeavia. Aiemmat esitykset useammista alalajeista Kiinassa on hylätty ja sen leopardit muodstavat yhden alalajin. Kiinanleopardin tieteellisessä nimessä pistää silmään se, että se on leopardin kiinalaisuudesta huolimatta japonensis, eli japanilainen. Nimi liittyy siihen, että leopardien nahkoja aikoinaan myytiin Japaniin, jolta oma leopardi puuttuu.

Barbarinleopardi (Panthera pardus panthera)

Elää Marokossa, Algeriassa ja Tunisiassa - Atlasvuorilla luoteisessa Afrikassa. Ruumiinrakenne tanakahko ja turkki paksuhko. Eräissä lähteissä mainitaan, että barbarinleopardi olisi sopeutunut elämään autiomaissa hieman kuin kameli ja voisi siten tulla pitkiäkin aikoja toimeen ilman juomista. Barbarinapina (Macaca sylvanus) on barbarinleopardin mieluinen saaliseläin antilooppien ja muiden pienempien nisäkkäiden ohessa. Vähän tiedetään tämän erittäin uhanalaisen leopardin määristä luonnossa, mutta niitä on enimmilläänkin vain ehkä 250. Tähän lukemaan on suhtauduttava varauksin, kun varmoja lähteitä ei ole.

Jaavanleopardi (Panthera pardus melas)

Elää Jaavan saarella Indonesiassa. Pienikokoinen, uhanalainen, määrä luonnossa tuntematon. Gede-Pangrango on yksi Indonesian kansallispuistoista ja sen eläimistöön kuuluu myös jaavanleopardi. Jaavanleopardin ajautuminen sukupuuttoon yritetään estää ja samalla sen elintapoja yritetään seurata ja tutkia, vaikkakin se on osoittautunut vaikeaksi. Automaattikameroin on yritetty saada havaintoja näiden leopardien liikkeistä, mutta tulokset ovat olleet vähäisiä.

Persianleopardi (Panthera pardus saxicolor)

Elinseutuna Afganistan, Iran, Tadzikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan - niissä vuoriset, havupuiden ja pensastojen peittämät kaukaiset ja asumattomat maastot, joista löytyy riittävästi saalistettavaa ja piilopaikkoja kätkeytymiselle pahimmalta viholliselta ihmiseltä. Kokenut muiden leopardien alalajien kohtalon, eli saalistettu määrättömästi turkkinsa vuoksi ja myös siksi, että saalistaa joskus karjaakin. Hyvin samannäköinen, kuin pohjoisafrikanleopardi, josta sitä onkin vaikeaa erottaa.

Yksi kaikkein isokokoisimmmista leopardeista. Persianleopardi kuvailtiin kirjallisuudessa ensimmäisen kerran vuonna 1929 ja silloin sen kerrottiin pitkine turkkeineen muistuttavan hieman lumileopardia. Myöhemmin kuva persianleopardista tarkentui ja tällaista vertailua ei enää esiintynyt.

Persianleopardia ei luonnonoloissa ole paljonkaan tutkittu, johtuu ehkä siitä, että se elää syrjäisillä seuduilla hyvin näkymättömissä kissaeläinten tapaan. Nykyisin arvioidaan noin 2000 yksilön elävän autioilla seuduilla, joissa ihmisasutusta on vähän. Maailman eläintarhoissa persianleopardeja on ollut aikoinaan enimmillään 200, mutta nyt niiden määrä on vähentynyt ja niitä oli eläintarhoissa kesällä vuonna 2002 noin 140, pääosin Euroopassa. IUCN esittää, että persianleopardi ja kaukasianleopardi (Panthera pardus ciscaucasia) on katsottava samaksi alalajiksi.

Kaukasianleopardi (Panthera pardus ciscaucasia)

Tämän Kaukasus-vuoristossa elävän leopardin luultiin kuolleen sukupuuttoon 1960-luvulla. Nyt alueelta on saatu liikkeeseen reagoivalla automaattikameralla yksi kuvakin kaukasianleopardista ja WWF:n kaukasianleopardin suojelua ajavan ryhmän "Caucasus Programmen" mukaan pieni populaatio tätä äärimmäisen harvinaista ja uhanalaista alalajia elää Georgian vuorisilla seuduilla. Kaukasianleopardien kokonaismäärä olisi arvioiden mukaan 20 - 23.

Kaukasianleopardit elävät vaikeapääsyisissä maastoissa hyvin salaperäisesti, näkymättömissä ja varuillaan ollen ja ovat alituiseen liikekannalla. Salametsästäjät jatkavat kaukasianleopardinkin jahtaamista, vaikka se on sukupuuton partaalla. Kakha Tolordava Georgiasta arvioi, että 1 - 2 leopardia surmataan vuosittain ja niiden turkeista maksetaan pimeillä markkinoilla suuret summat. Kaukasianleopardin luontaiset saaliseläimet on myös ammuttu vähiin ja sitenkin sen selviytyminen on aina vain vaikeampaa.



Intianleopardi.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright - © Flickr/Venkat Mangudi

Intianleopardi (Panthera pardus fusca)

Elää Intian niemimaalla. Intia on erityinen maa kissaeläinten suhteen, sillä siellä esiintyy 15 eri kissaeläinlajia, enemmän kuin missään toisessa maassa koko maailmassa. Intiassa leopardien salametsästys niiden turkkien vuoksi on laajamittaista. Toiminnan laajuudesta antoi kuvan syksyllä vuonna 2003 Tiibetissä tehty takavarikko, jossa rikollisilta tavattiin yhteensä 31 tiikerin- ja 581 leopardinnahkaa yhdestä ainoasta kuljetuksesta, jonka lähtömaana oli Intia. Tässä takavarikossa paljastunut salametsästyksen laajuus järkytti kansainvälistä yhteisöä. Eräiden arvioiden mukaan Intiassa olisi 14 000 leopardia.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tambako the Jaguar