Gepardiemo pentuineen.
All Rights Reserved
Kuva Copyright
© Helene Hoffman
Photo used with permission.
GEPARDIN ALALAJEJA
Kuningasgepardi (Acinonyx jubatus jubatus)
Kuningasgepardia
pidettiin aikoinaan ihan omana lajinaan. Arveltiin myös,
että se olisi leopardin ja gepardin yhtenen jälkeläinen, hybridi. Sittemmin on
todettu sen olevan geneettinen värimuunnelma ja se on luettu yhdeksi gepardin
monista alalajeista. Tähän päätelmään tultiin varmuudella
1980-luvulla, kun Etelä-Afrikassa sijaitsevassa gepardipuistossa
kahdelle tavallisen näköiselle gepardille syntyi kaikkien yllätykseksi jälkeläisenä
kuningasgepardi.
Kuningasgepardeja käytettiin aikoinaan Keski-Afrikassa
metsästyksessä. Nykyisin niitä on ainoastaan Zimbabwessa ja Etelä-Afrikan
Transvaalissa. Kuningasgepardin turkin kuviointi on erilainen, kuin muiden
gepardien. Sen turkissa etenkin selkäpuolelta pienemmät täplät puuttuvat
ja niiden tilalla ovat laajemmat, mustat ja osin toisiinsa liittyneet juovamaiset kuviot.
Pelkästään värimuunnos ei tee kuningasgepardista alalajia.
Afrikangepardi (Acinonyx jubatus jubetus)
Aasiangepardi (Acinonyx jubatus venaticus)
Melkein sukupuutossa,
etäisillä Iranin ja Afganistanin seuduilla elävät alalajin viimeiset yksilöt.
Sudaningepardi (Acinonyx jubatus soemmeringii)
East Africa Cheetah (Acinonyx jubatus fearonii)
North Africa Cheetah (Acinonyx jubatus guttatus )
Turkmenistaningepardi (Acinonyx jubatus raddei)
East Africa Cheetah (Acinonyx jubatus ngorongorensis)
Western East Africa Cheetah (Acinonyx jubatus velox)
Eastern East Africa Cheetah (Acinonyx jubatus rainey)
North West Africa Cheetah (Acinonyx jubatus hecki)
Gepardin luokittelua
Gepardi on muista kissaeläimistä sen verran poikkeava, että sen luokittelu
on ollut hapuilevaa. Vanhassa eläinkirjassa gepardia kuvataan
koira- ja kissaeläimen välimuodoksi.
Kissaeläinten heimossa sillä on ollut
oma erityinen alaheimonsa
Acinonychinae, jonka ainut edustaja se on ollut.
Esimerkiksi nisäkäsnimistötoimikunta näyttää nettisivuillaan edelleen
merkitsevän gepardin alaheimoksi tämän. Mitä vakuuttavimmin kuitenkin
nykyisin katsotaan, että gepardilla ei ole omaa, erityistä alaheimoaan
- vaan se on alaheimoon
Felinae kuuluva laji, yhdessä lukuisien
muiden tähän alaheimoon kuuluvien kissaeläinten kanssa.
Gepardin erityispiirteitä
Nopeutensa ja kynsiensä ohella gepardiin liittyy muitakin
erityispiirteitä; se ei kykene karjumaan taikka murisemaan, vaan se naukuu, uikahtelee viheltävästi taikka kehrää
kuin pienet kissat.
Gepardien esihistoriaa
Gepardien alkuperän uskotaan olevan Afrikassa, jossa niiden esi-isien katsotaan eläneen
26 - 7,5 miljoonaa vuotta sitten. Tämän jälkeen ne lie kulkeneet vähitellen
Aasiaan. Tämä siirtyminen on saattanut tapahtua yhtä aikaa gasellien kehittymisen
kanssa.
Oikea gepardi oli jo
Acinonyx pardinensis, joka eli 7,5 - 3,75 miljoonaa vuotta
sitten. Se oli paljon suurikokoisempi, kuin nykygepardi ja sen fossiilisia jäänteitä
on löydetty Euroopasta, Intiasta ja Kiinasta. Hieman pienempi gepardi
Acinonyx intermedius
eli tämän jälkeen noin 3,8 - 1,9 miljoonaa vuotta sitten. Sekin eli Kiinassa asti.
Nykygepardimme
Acinonyx jubatus kuoli sukupuuttoon itäisimmästä Aasiasta
viimeisimmän jääkauden päättyessä, tehden tilaa muille kissapedoille.
Olduvai Gorge Tansaniassa on se paikka, josta Afrikasta on löydetty varhaisin gepardin fossiili,
ja se ajoittuu myöhemmälle pleistoseenikaudelle.
Amerikassakin eli noin 100 000 vuotta sitten kaksi gepardilajia,
Miracinonyx studeri
ja
Miracinonyx trumani. Molemmissa oli samoja piirteitä ja ominaisuuksia kuin
nykygepardissakin. Amerikan hanka-antiloopeista kehittyi nopeita juuri näiden
gepardien vuoksi, sillä preerioilla ei ollut yhtään toista yhtä nopeaa saalistajaa.
Pohjois-Amerikassa on elänyt myös gepardi
Miracinonyx inexpectatus jo
noin 1 -1,5 miljoonaa vuotta sitten ja sitä pidetään puumankin lähisukulaisena.
