Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Josh More

BORNEONKISSA (Catopuma badia)

Borneonkissa on suunnilleen kesykissan kokoinen. Pituutta 57 - 63 cm ja painoa 2,3 - 4,5 kg. Hartiakorkeus 28 cm. Turkki on tasaisen punaruskea - joskus turkki voi olla harmaa. Vatsapuoli on vaalea, kuten myös jalat ovat vaaleammat. Turkissa on tummempia täpliä, vaikka ne eivät erotu erityisen selkeästi.

Sumatransarvikuono (Dicerorhinus sumatrensis)

Maailman kolmanneksi suurimman saaren, Borneon sademetsissä elää runsas eläimistö. Niistä vain eräät, kuten borneonkissakin, ovat niin äärimmäisen harvinaisia, että kuvia ei ole käytettävissä. Siksi kissasivuilla vierailee myös Borneossa tavattava sumatransarvikuono. Borneossa on omakin, vieläkin harvinaisempi sarvikuononsa, borneonsarvikuono. Borneon sarvikuonoja arvellaan olevan jäljellä enää kolmekymmentä. Borneon sarvikuono on maailman harvinaisin sarvikuono. Sen erottaa niin ikään uhanalaisesta Sumatran sarvikuonosta pienempi koko, pienemmät hampaat ja erikoisen muotoinen pää.

Kuin jaguarundi

Tällä kissalajilla on hyvin pitkä ja ohutkarvainen häntä, jonka kärkikarvat ovat väriltään mustat.

Hännän pituus 32 - 39 cm. Borneonkissa muistuttaa jonkin verran aasiankultakissaa, ollen tälle läheistä sukua, vaikka onkin paljon pienempi kooltaan ja sillä on toisenlainen kallon rakenne.

Pyöreämuotoisessa päässä korvat ovat pienet. Pään takaosassa turkissa on M-muotoinen juovakuvio.

Pitkäruumiisena ja pitkähäntäisenä borneonkissa muistuttaa myös etäisesti jaguarundia.

Ei alalajeja

Tälle kissalle ei tunneta alalajeja. Se ei sinänsä ole ihme, sillä laji elää hyvin eristyneellä alueella. Toisaalta, laji tunnetaankin erittäin huonosti.

Ravinto - lisääntyminen

Arvellaan, että borneonkissa saalistaa öisin pieniä nisäkkäitä, kuten jyrsijöitä ja ehkä apinoita - myös lintuja. Tämä on kuitenkin vain arvelua. Myöskään mitään ei tiedetä lajin lisääntymiskäyttäymisestä, eikä lajin sisäisistä sosiaalisista suhteista.

Levinneisyys

Borneonkissat elelevät eristyneenä, endeemisenä lajina paikallisesti, nimensä mukaisesti Aasiassa Borneon saarella, joka on niiden ainoa elinpaikka. Sielläkin niitä on ilmeisen vähän, määrästä ei ole kuitenkaan tietoa. Tiheäpuustoisilla ja kallioisilla elinalueillaan, sademetsissä, ne pysyvät myös tehokkaasti piilossa ja niitä nähdään siksi hyvin harvoin. Kaiken lisäksi borneonkissat ovat liikkeellä öiseen aikaan. Siksikin tästä kissasta tiedetään edelleenkin varsin vähän.