Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
©
Josh More
BORNEONKISSA (Catopuma badia)
Borneonkissa on
suunnilleen kesykissan kokoinen.
Pituutta 57 - 63 cm ja painoa
2,3 - 4,5 kg. Hartiakorkeus 28 cm. Turkki on
tasaisen punaruskea - joskus turkki voi olla harmaa.
Vatsapuoli on vaalea, kuten myös jalat ovat vaaleammat.
Turkissa on tummempia täpliä, vaikka ne eivät erotu
erityisen selkeästi.
Sumatransarvikuono (Dicerorhinus sumatrensis)
Maailman kolmanneksi suurimman saaren, Borneon sademetsissä elää runsas eläimistö.
Niistä vain eräät, kuten borneonkissakin, ovat niin äärimmäisen harvinaisia, että kuvia ei ole käytettävissä.
Siksi kissasivuilla vierailee myös Borneossa tavattava sumatransarvikuono. Borneossa on omakin, vieläkin harvinaisempi
sarvikuononsa, borneonsarvikuono. Borneon sarvikuonoja arvellaan olevan jäljellä enää kolmekymmentä.
Borneon sarvikuono on maailman harvinaisin sarvikuono. Sen erottaa niin ikään uhanalaisesta Sumatran sarvikuonosta pienempi koko,
pienemmät hampaat ja erikoisen muotoinen pää.
Kuin jaguarundi
Tällä kissalajilla on hyvin pitkä ja ohutkarvainen häntä,
jonka kärkikarvat ovat väriltään mustat.
Hännän pituus 32 - 39 cm.
Borneonkissa muistuttaa jonkin verran aasiankultakissaa,
ollen tälle läheistä sukua, vaikka onkin paljon pienempi kooltaan
ja sillä on toisenlainen kallon rakenne.
Pyöreämuotoisessa päässä
korvat ovat pienet. Pään takaosassa turkissa on M-muotoinen
juovakuvio.
Pitkäruumiisena ja pitkähäntäisenä borneonkissa muistuttaa myös etäisesti
jaguarundia.
Ei alalajeja
Tälle kissalle ei tunneta alalajeja. Se ei sinänsä ole ihme,
sillä laji elää hyvin eristyneellä alueella. Toisaalta, laji tunnetaankin erittäin huonosti.
Ravinto - lisääntyminen
Arvellaan, että borneonkissa saalistaa öisin pieniä
nisäkkäitä, kuten jyrsijöitä ja ehkä apinoita - myös lintuja.
Tämä on kuitenkin vain arvelua. Myöskään mitään ei tiedetä lajin lisääntymiskäyttäymisestä,
eikä lajin sisäisistä sosiaalisista suhteista.
Levinneisyys
Borneonkissat elelevät eristyneenä, endeemisenä lajina paikallisesti,
nimensä mukaisesti Aasiassa Borneon saarella, joka on niiden
ainoa elinpaikka. Sielläkin niitä on ilmeisen vähän, määrästä ei ole kuitenkaan
tietoa. Tiheäpuustoisilla ja kallioisilla elinalueillaan, sademetsissä, ne
pysyvät myös tehokkaasti piilossa ja niitä nähdään siksi hyvin harvoin.
Kaiken lisäksi borneonkissat ovat liikkeellä öiseen aikaan.
Siksikin tästä kissasta tiedetään edelleenkin varsin vähän.