Sieppojen heimo

Varpuslintujen (Passeriformes) lahkossa on heimo siepot (Muscicapidae). Heimossa on 58 sukua ja niissä yhteensä 306 lajia. Yksi heimon lajeista on kirjosieppo.

Siepot ovat hyönteissyöjiä, jotka oleskelevat enimmäkseen puissa. Ne istuvat siipiään kohautellen näkyvällä paikalla ja tekevät syöksyjä ohi lentävien hyönteisten perään. Nokka on lyhyempi ja leveämpi kuin kerttulinnuilla. Koivet ovat hentorakenteisemmat kuin paljon maassa liikkuvilla rastaslinnuilla.

Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca)

"Kirjosieppo on nimensä mukaisesti kirjava. Se on keväällä hyvin näkyvä ja kuuluva lintu. Silloin kirjosieppokoiras pyrähtelee puusta toiseen, istahtaa pihapiirissä hetkeksi oksalle pöntön lähettyville ja laulaa ahkerasti kuuluvaa säettään pitkälle iltapäivään asti - samalla kohautellen luonteenomaisesti siipiään ja nykien pyrstöään."

Kuin juhlavaan frakkiin pukeutunut kirjosieppokoiras on keväällä ja kesällä helppo tuntea jyrkkärajaisesta, mustavalkoisesta juhlapuvustaan. Sillä on siivellä valkoinen alue ja otsassa valkoinen täplä. Kirjosieppo on 12 – 13,5 cm pitkä.

Naaras on ruskea kopio koiraasta. Sillä on kuitenkin vähemmän valkoista siivellä eikä sillä ole valkoista täplää otsassa. Alapuoli on naaraalla enemmän beigenvalkoinen. Molemmilla sukupuolilla pyrstön reunasulissa on valkoista. Joskus koiraatkin voivat olla niin ruskeita, että niitä on hyvin vaikea erottaa naaraista. Valkoinen otsatäplä on kuitenkin aina sukupuolet erottava tuntomerkki.

Nuorten lintujen lähtiessä pesästä, niiden höyhenys on voimakkaasti täplikäs. Se vaihtuu kuitenkin varsin nopeasti pukuun, joka on naaraan puvun kaltainen. Syksyllä myös koiraan puku on sellainen, että sitä ei sen perusteella voi erottaa naaraasta. Silloinkin koiraalla kuitenkin on valkoinen otsatäplänsä.

Kirjosiepot ovat hyvin eloisia lintuja. Ne istuvat oksalla, kohauttelevat siipiään ja näpäyttelevät pyrstöään. Puolisot tarkkailevat tiiviisti ympäristöään ja syöksähtävät tuon tuostakin nopealla syöksyllä ohilentävän hyönteisen perään.

Syyskesällä, pesimiskauden jälkeen, kirjosiepot tyystin katoavat. Laulua ei kuulu laisinkaan eikä lintuakaan juuri näy. Se muuttaa käyttäytymistään täydellisesti. Kun kirjosieppo keväällä laulaa kuuluvasti mahdollisimman näkyvällä paikalla ja ihan esiintymällä esiintyy, niin loppukesällä se alkaa viettää piileksivää elämää.

Kirjosieppo laulaa kirkkaasti ja voimalla

Kirjosieppo laulaa rytmikkäästi ja voimakkaasti. Sen laulu muistuttaa kuin vanhaa kansansävelmää, siinä on yksinkertainen, tanssittava rakenne yhdistyneenä selkeään tahtiin. Laulu on hyppivän svengaavaa.

Kissan hiipiessä nurmikolla, kirjosieppo varoittaa terävän metallisin "pit, pit, pit" -toistoin. Joskus kirjosieppo maiskauttaa hiljaa kutsuäänensä "tek".

Ravinto

Kirjosiepon ravintona ovat yksinomaan hyönteiset. Niitä se poimii maasta ja lehdiltä, sekä vähäisemmässä määrin myös ilmasta.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Suomessa kirjosieppoja on koko maassa, pohjoisimmassa Lapissa vähälukuisemmin. Pesiviä pareja meillä on 250 000 – 750 000 ja vuosien väliset kannanvaihtelut ovat suuria.

Kirjosiepot viihtyvät sekä havu-, seka- että lehtimetsissä - ja tietenkin pihapiireissä, missä on niille pesimiseen pönttöjä.

Lisääntyminen

Julius von Wright kirjoitti vuonna 1857, että kirjosieppoja näkee harvoin kartanoilla ja ihmisasutuksen lähellä - parhaimmin kirjosiepot viihtyvät syvimmissä erämaissa, kosteissa notkelmissa ja metsäisillä soilla. Nykyäänhän tilanne on aivan toinen - kirjosieppo kuuluu jokaisen mökin, huvilan ja maalaistalon pihapiiriin. Tämän muutoksen on aikaansaanut linnunpönttö. Wrightin veljesten aikaan ei linnunpönttöjä Suomessa aseteltu vielä missään. Toki kirjosiepot elävät vielä nykyisinkin myös syvimmissä metsissä, mutta kannan ylivoimaisesti suurin osa pesii pihapöntöissä.

Kirjosieppojen pariutumismenoissa riittää vilskettä, useamman koiraan yrittäessä kosia samaa naarasta tai vallata pihan ainoaa pesäkoloa. Ne ajavat toisiaan takaa puunlatvusten joukossa, varoitellen ja laulaen kaiken aikaa hyvin innokkaasti.

Kirjosieppo on kolopesijä ja se pesii mielellään myös pönttöön, se on pihapönttöjen vakioasukki. Kirjosiepot ovat pesäpaikkaa valitessaan hyvin aggressiivisia ja kykenevät karkottamaan talitiaisenkin pöntöstä, jossa se jo on aloittanut pesintänsä. Ennen tätä pöntön valtausta kirjosieppo tarkkailee tiaisenkin pesintämenestystä ja päättää vasta sitten, jääkö pesimään alueelle. Se, onko pesässä poikasia tai munia, voi kertoa kirjosiepolle, kannattaako alueelle ylipäätään jäädä. Se siis karkottaa talitiaisen vasta sitten, kun se huomaa, että tässä pöntössä pesiminen onnistuu.

Aina ei kirjosieppo talonvaltauksessaan onnistu. Se on pienempi kuin talitiainen ja karkeasti arvioiden, runsaimmillaan noin joka kymmenes kirjosieppo menettää tässä valtausyrityksessä henkensä.

Naaras rakentaa pesän ruohoista, kaarnasta ja sammalesta. Pesäänsä se pyöräyttää 5 - 7 munaa ja hautoo niitä pari viikkoa. Tuona aikana koiras ruokkii naarasta. Poikaset viipyvät pesässä 15 - 16 vuorokautta, molempien emojen ruokkiessa niitä. Koiras voi harjoittaa pesintää samaan aikaan kahdenkin naaraan kanssa. Jos koiraalla on kaksi naarasta, osallistuu se vain toisen naaraan kanssa poikasten huoltoon, toinen naaras saa tulla toimeen omin nokkinensa.

Muutto

Kirjosiepot saapuvat toukokuun alkupäivinä Suomeen, vietettyään talvensa trooppisessa Afrikassa. Siellä osa niistä on talvehtinut sademetsissäkin.

Kirjosieppo on yömuuttaja. Päämuuton huomaa olevan meneillään silloin, kun kirjosieppoja on suurin määrin tavallista erikoisemmissa paikoissa, kuten kaupunkien puistoissa tai merialueen pienillä saarilla.

Lähteet
*Yle: Kirjosieppo on lintumaailman viekas vakooja
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat