Kiinan muuri

Kaarirakennelmin, tornein ja linnakkein vahvistettu Kiinan muuri on yksi maailmanhistorian suurimmista rakennustöistä. Vuosisatojen ajan Kiinan muuri suojasi Kiinaa ja piti sitä ympäröivät "barbaarit" loitolla. Sen päätarkoituksena oli suojella valtakunnan pohjoisrajaa, jolta suunnalta hyökkäilivät Mongolian ja Mantšurian paimentolaiskansojen ratsujoukot. Muuri esti heidän hyökkäyksiään kuudentoista vuosisadan ajan. Tosin, esimerkiksi 1200-luvulla Tšingis-kaanin johtamat mongolit tulivat muurin yli ja he hallitsivat osia Kiinasta lähes sadan vuoden ajan.

Kiinan muuri alkaa Pekingin koillispuoliselta rannikolta ja ulottuu sieltä tuhansien kilometrien matkan Sisä-Mongolian autiomaahan. Matkalla muuri ylittää korkeita vuoria, laaksoja ja jokia (mm. Huanghon).



Koko muurin tarkkaa pituutta on ollut vaikeaa määrittää, mutta pituutta on 6 000 - 9 000 kilometriä. Muurin viralliseksi ilmoitettu pituus on 8 851,8 kilometriä, josta siitäkin varsinaista muuria on "vain" 6 200 km. Aikojen myötä kolmasosa muurista on kadonnut.



Poltetuista tiilistä, graniitista ja poljetusta maasta eli mullasta rakennettu muuri lukeutuu maailman seitsemän ihmeen joukkoon. Sitä on vahvistettu erilaisin kivirakennelmin ja tarpeen vaatiessa korjattu ja lujitettu moneen kertaan. Yksi muurin rakennusaineista on riisi, sillä rakentajat tekivät laastia sekoituksesta, jossa oli mukana tahmeaa riisijauhoa, ikään kuin liimana.

Muurin rakentaminen alkoi jo 200-luvulla ennen ajanlaskumme alkua, sen ensimmäiset osat pystytettiin osittain jo Tsin-dynastian (221 - 208 eaa.) aikana. Myöhemmät keisarit jatkoivat tämän mahtavan puolustusrakennelman pystyttämistä.

Alun perin muurin paikalla oli kuuden kilometrin välein vartioasemia, joista varhaisimmat oli rakennettu jo 700 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Sitten rakennettiin kaksinkertainen muuri yhdistämään toisiinsa näitä erillisiä asemia ja linnoituksia, joita oli aikojen kuluessa rakennettu suojaksi sotaisen hiung-nu-heimon eli hunnien hyökkäyksiä vastaan. Joissakin paikoissa muuri rakennettiin kolminkertaiseksikin.

Vaikka muuria ei olekaan rakennettu yhtenäisen kokonaissuunnitelman mukaan, sen kaikkialla ilmenevä mahtavuus ja jykevyys ovat hyvinkin yhtenäisen tuntuisia.



Muuri oli pääosiltaan valmis vuosien 595 - 618 rakennustöiden jälkeen. Kaikkein uusimmat muurin osat rakennettiin kuitenkin vasta Ming-dynastian aikana 1300 - 1600-luvulla. Ihan tarkalleen joitakin rakennustöitä oli vielä vuonna 1878 Qing-dynastian aikana. Ne muurin osat, joissa turistit käyvät, ovat 400 - 600 vuotta vanhoja ja kunnostettuja.

Kiinan muuri on suurimmaksi osaksi noin kahdeksan metriä korkea, tasangoilla ja solissa jopa 16 metriä. Sen leveys on 6–8 metriä, ja paikoitellen se on kaksin- tai kolminkertainen. Muurin päällä kulkee tie. Siinä on säännöllisin, noin 90 metrin välein jyhkeitä torneja ja portteja. Hieman yli merenpinnan tasosta lähtevä muuri on vuorilla korkeimmillaan 1 439 metrin korkeudessa.

Tämä jättiläismäinen linnoitusketju, vanhan ajan sotilaallisista rakennelmista suurin, on aikanaan ollut erään valtakunnan aluelaajennusten äärirajana, mutta samalla myös yhtenä Kiinan merkittävimpiä rajalinjoja. Siinä ilmensivät ylpeyttään sekä sotilaallista ja poliittista mahtiaan Kiinan keisarit, nuo eristäytyneet hallitsijat, jotka tällä tavoin eristivät myös kansansa ja hallitsemansa alueen. Samalla muuri oli myös rajalinjana, osoittamassa kuilua Kiinan paikoilleen asettuneen maanviljelijäväestön ja aroalueiden kehittymättömämpien paimentolaiskansojen välillä.



Vielä nykyisinkin, kun muuri on jo historiallinen muistomerkki ja 50 miljoonan vuosittaisen kävijän turistikohde, jolta voi ihailla ympärillä levittäytyviä avaria maisemia, elää Kiinassa omanlaisensa eristäytymisvaisto. Vaikka vartiomiehet muurilta puuttuvatkin, on ikiaikainen Kiinan historia myytteineen muurilla alati läsnä.

Lähteet
*Suuri maailmantieto - Valitut Palat
*Spectrum tietokeskus - WSOY
*Kodin suuri tietosanakirja - Weilin+Göös
*Maat ja kansat - Otavan maantieteellinen tietosanakirja
*Kaunis maailma - WSOY