Luonnossa riittää loputtomiin kiikaroitavaa. - Kuva Copyright
© freepik.com.
Pariskunta kiikaroi keskittyneenä kohti horisonttia. Rouvalla on ismpi kiikari, jossa linssien halkaisija on suurempi. Jos kiikarin näkökenttä on laajempi, on kohde helpompi löytää kuvaan.
Pariskunta kiikaroi keskittyneenä kohti horisonttia. Rouvalla on ismpi kiikari, jossa linssien halkaisija on suurempi. Jos kiikarin näkökenttä on laajempi, on kohde helpompi löytää kuvaan.
Kaukoputki ja kiikari
Ensimmäisen kaukoputken valmisti hoillantilainen silmälasien hioja Johannes Lippershey vuonna 1608. Hyvin tunnetun kaukoputkensa teki Galileo Galilei vuotta myöhemmin, vuonna 1609. Merillä kaukoputket olivat käytössä hyvin pian tämän jälkeen. Ensimmäisiä mainintoja niistä näissä yhteyksissä on vuosilta 1614, 1615 ja 1616. Käyttäjinä olivat portugalilaiset ja hollantilaiset merenkulkijat. Sadoissa seuraavien vuosisatojen meritaisteluissa vihollisen laivojen manöövereitä tarkkailtiin tiukasti kaukoputkilla.Kaukoputken rinnalla alettiin kehitellä myös kiikareita, jollaisen valmisti myös Johannes Lippershey. Ensimmäisen hyvätoimisen kiikarin valmisti J. P. Lemiere vuonna 1825. Modernin prismakiikarin valmisti italialainen Ignazio Porro vuonna 1854. Kiikarissa prismoilla on kaksi tehtävää: ne kääntävät kuvan oikein päin ja lyhentävät kiikarin pituutta, jolloin sitä on helpompaa käsitellä.
Kaukoputkien väistyessä taka-alalle, myös merillä siirryttiin käyttämään kiikareita. Merenkulkijoille kehitettiin omia erityisiä kiikarimallejaan, merikiikareita, sekä siviili- että sotilaskäyttöön.
Lähteet
Maritimeforum.fi
National Museum of American History: Telescopic Alidade
Martin Vermeer: Geodesia, kaiken perusta
Tietosanakirja Spectrum - WSOY
Jokamiehen merenkulunopas, toimittanut Helge Heikkinen - WSOY
Yhdysvaltain laivasto (United States Navy)
Lintuja kiikarilla tarkkailevalle hyviä malleja ovat 7–10 kertaa suurentavat kiikarit, joiden etulinssien halkaisija on 30–50 millimetriä. Metsässä pienempi näkökenttä on eduksi, mutta tuntureilla ja merten rannoilla, missä linnut ovat kaukana, on kymmenkertainen suurennus parempi. Jos suurennus on sitäkin suurempi, vaikeutuu käsivaralta katseleminen pientenkin liikkeiden saadessa näkymän tärähtelemään. Kauempaa lintuja tunnistettaessa voidaan käyttää jalustallista maakaukoputkea, jonka suurennus voi olla monikymmenkertainen.
