Kuvassa yllä, pilvien ylle Kaukasuksella kohoaa kaksin valkoisin huipuin Kaukasuksen korkein vuorenhuippu. Elbrus, 5 642 metriä.



Kuva Copyright © Kartta. - Creative Commons.

Kaukasus

Kaukasus on noin 1 100 kilometriä pitkä vuorijono Itä-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä. Se on alppilainen poimuvuoristo ja syntynyt tertiäärikaudella. Vuoristoa ympäröivää aluetta kutsutaan Kaukasiaksi. Alueella on myös paljon sammuneita tulivuoria, niistä yksi on Elbrus. Alueen pinta-ala on 399 000 neliökilometriä. Alueella sijaitsevat valtiot ovat Armenia, Azerbaidžan, Georgia ja osia Venäjästä.

Kaukasus jakaantuu kahteen osaan, Iso-Kaukasus eli Suur-Kaukasus eli Pohjois-Kaukasus, usein pelkästään Kaukasus - ja Vähä-Kaukasus. Iso-Kaukasus ulottuu luoteesta, Tamanin niemimaalta kaakkoon, Apšeronin niemimaahan, joka sijaitsee Kaspianmeren länsirannalla Azerbaidžanissa. Sen pituus on noin 1 100 km ja leveys 110 - 180 km. Vähä-Kaukasus sijaitsee Kurajoen laakson eteläpuolella, subtrooppisella vyöhykkeellä. Sen korkein huippu on Gjamyš, 3 724 metriä.



Äiti lapsineen ihailemassa Kaukasuksen ääretöntä kauneutta.

Kaukasuksen huiput ovat Alppien huippuja korkeampia. Kaukasuksen korkein huippu on Elbrus (5 642 metriä) ja se sijaitsee Kaukasuksen Euroopan puoleisessa osassa. Se on siten Euroopan korkein vuori. Elbrus on kaksihuippuinen. Korkeampi huippu on 5 642 metrin korkeudella ja itäinen, matalampi huippu 5 621 metrissä.



Kaukasuksella harrastetaan vaeltelua, kuten vuoristoissa yleensäkin.

Kaukasusta pidetään Euroopan ja Aasian luonnollisena rajana.

Kaukasuksen ilmasto ja maisematyypit

Vuoriston eri osissa ja rinteillä vallitsevat erilaiset sääolot. Vuoriston pohjoispuolella on suhteellisen kylmä mannerilmasto. Ilmasto on lauhkeaa, mutta talvet voivat olla hyvin kylmiä. Lounaisrinteillä, Mustaanmereen rajoittuvissa osissa vallitsee kostea, subtrooppinen Välimeren ilmasto. Siellä tammikuun keskilämpö on + 4 Celsiusastetta ja vuotuinen sademäärä on yli 3 000 mm.

Kaukasuksella erotetaan kuusi erilaista maisematyyppiä. Kaukasuksen kosteita länsiosia peittävät tammi- ja valkopyökkimetsät ja ylempänä havumetsät.



Kaukasuksen vaeltaja nauttimassa kuumaa juotavaa.

Kuivemmassa itäosassa, Dragestanissa vuotuinen sademäärä on vain 250 mm ja metsät vaihtuvatkin aroksi. Lounaisrinteillä esiintyy subtrooppisia metsiä, jotka idempänä muuttuvat harvoiksi, kuiviksi metsiksi tai puoliaroksi.



Imeretinsky-järvet, Kaukasuksen helmet.

Havumetsävyöhykkeen yläpuolella on alppiniittyjä. Lumiraja on lännessä korkeudella 2 600 metriä ja idässä 4 000 metrin korkeudella.

Vuoriston kautta kulkee useita liikenteellisesti tärkeitä solia, kuten Mamison- ja Krestovysola. Rinnetasangot ovat suureksi osaksi viljeltyjä.

Elbrus, Kaukasuksen korkein huippu.

Kaukasuksen malmi- ja öljyvarat

Kaukasuksen mineraalivarat ovat runsaat. Sieltä saadaan mm. mangaania, rautaa, kuparia. sinkkiä, lyijyä, hopeaa ja suolaa - sekä myös kivihiiltä ja monia muita kaivannaisia. Tärkeiden mineraalivarojen ohella alueella on myös arvokkaita öljyesiintymiä.



Kirkas- ja kylmävetinen Ritsa-järvi Kaukasuksella. Järveä ympäröivät vuoret, joilla on korkeutta 2 200 - 3 500 metriä.

Kaukasukselta saa alkunsa suuri määrä jokia. Kaspianmereen laskevia jokia ovat Kura, Terek, Sulak ja Samur. Mustaanmereen laskevat Kuhan, Inguri ja Rioni. Joet virtaavat syvissä kuruissa.



Kaukasuksella eletään terveellisesti raikkaassa ilmassa ja kuntoillaan!

Kaukasuksella eletään vanhoiksi

Kaukasus on siitä tunnettu, että vuorten välisissä laaksoissa ihmiset elävät huomattavankin vanhoiksi. Nämä ihmiset ovat eläneet seuduillaan varsin eristettyinä muusta maailmasta.

Maailman vanhimmaksi ihmiseksi nimetty, Kaukasuksella elänyt Shirali Mislimov oli 1973 kuollessaan peräti 168-vuotias. Venäläisen geneetikon Zhores Medvedevin mukaan ei ole kuitenkaan mitään näyttöä siitä, että Mislimov olisi ollut näin vanha.

Lähteet
*Suuri maailmantieto - Valitut Palat
*Maailman maat ja kansat: Itämereltä Karpaateille - Valitut Palat
*Maat ja kansat - Otavan maantieteellinen tietosanakirja
*Kodin suuri tietosanakirja - Weilin+Göös
*Spectrum - WSOY
*Aikakauskirja Duodecim