Kurmitsojen heimo

Lahkossa rantalinnut (Charadriiformes) on heimo kurmitsat (Charadriidae).

Kurmitsojen suuri heimo on asuttanut lähes koko maapallon, Antarktiksen aluetta lukuun ottamatta. Kurmitsat ovat pieniä tai keskikokoisia, paksukaulaisia ja typäköitä kahlaajia, joilla on lyhyt, yleensä suora ja paksuhko nokka ja kesäpuvussa luonteenomaiset pää- ja kaulakuvioinnit. Ensimmäinen varvas puuttuu, pää on iso ja silmät ovat suuret. Koivet ovat melko lyhyet.

Ruokaillessaan kurmitsat piipertävät nopeasti eteenpäin ja pysähtyvät aina välillä äkisti kaula ojossa ikään kuin kuulostelemaan. Usein ne myös nykivät hermostuneesti päätään. Sukupuolet voivat olla erilaisia. Useimmat lajit ovat ainakin juhlapuvussaan värikkään kirkkaita.

Äänet ovat usein huilumaisia tai viheltäviä. Kurmitsat viihtyvät hiekkaisilla tai kivikkoisilla rannoilla, niityillä, nummilla ja soilla sekä tuntureilla ja tundralla. Pesä on aina maassa. Kaikki kurmitsat muistuttavat toisiaan tavoiltaan. Pohjoisilla alueilla pesivät kurmitsat ovat muuttolintuja, jotka lentävät jopa 20 000 kilometriä vuodessa talvehtimisalueiden ja pesimäpaikkojen väliä.

Kurmitsojen heimossa on 67 lajia. Suomalaisille tutuimpia kurmitsoja ovat töyhtöhyyppä, keräkurmitsa, tundrakurmitsa, tylli ja pikkutylli - sekä kapustarinta.

Kapustarinta (Pluvialis apricaria)

"Kapustarinnan haikea vihellys on tunturipaljakoiden tunnusomaisin keväinen ja kesäinen ääni. Se kuuluu tuntureille yhtä olennaisena osana kuin vaivaiskoivutkin. Kaikki kapustarintamme eivät silti pesi vain tuntureilla, vaan niitä tavataan myös erityisesti Pohjanmaan ja Suomenselän soilla ja pelloilla, eteläisimpien lintujen pesiessä Uudenmaan avosoilla."

Kapustarinta on suuren rastaan kokoinen, typäkkä ja lyhytnokkainen kahlaaja. Sillä on pituutta 25 – 30 cm, painoa 155 – 310 g ja sen siipien kärkiväli on 55 – 75 cm.

Kapustarinnan yläpuoli on keltaisen täplikäs, alapuoli puolestaan enimmäkseen hiilenmusta. Selkäpuolen kullankeltaisten täplien perusteella lajin nimi on joissakin kielissä kultakurmitsa. Sivulta katsottuna rinnan musta kuvio muistuttaa kauhaa, ja siitä tulee linnun nimi kapustarinta. Mustaa reunustaa silmiinpistävä, valkea juova, joka alkaa otsasta silmäkulmajuovana ja jatkuu pään sivuilla kaaressa, jatkuen lepoasennossa olevan siiven reunaa pitkin alaperään asti.

Naaraalla on tavallisesti valkeita täpliä mustassa vatsassa ja rinnassa. Eteläiset kapustarinnat ovat yleensä väreiltään pohjoisia lintuja himmeämpiä.

Kapustarinta. - Kuva Copyright © Ingeborg van Leeuwen - Creative Commons.

Kapustarinnat liikkuvat maassa nopeasti juosten ja aina välillä pysähtyen, jolloin niitä on värikkäästä puvustaan huolimatta vaikeaa huomata tunturinummella tai suolla, niiden hyvän suojavärin vuoksi.

Kapustarinta, nuori yksilö. - Kuva Copyright © Orewoet_dk - Creative Commons.

Vanhat linnut talvipuvussa ja nuoret linnut ovat yhtenäisen kellanruskean täplikkäitä. Kainalot ovat tundrakurmitsan mustista kainaloista poiketen valkeat.

Äänet

Kapustarinnan usein tunturinummilla käyttämä kutsuääni on pehmeän surumielinen vihellys pliyy tai pyyy. Sävelkorkeus vaihtelee.

Soidinlaulu on soinnikas preppyrria, preppyrria. Suopöllömäisessä lennossa esitetty toinen aihe on kutsuääntä muistuttava tju-hyy.

Ravinto

Kapustarinta syö enimmäkseen hyönteisiä, erityisesti kovakuoriaisia, mutta myös nilviäisiä, lieroja, äyriäisiä ja hämähäkkejä. Jonkin verran ravintoon kuuluu myös marjoja - karpaloita ja variksenmarjoja.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Suomessa kapustarintoja pesii 60 000 - 70 000 paria lähes koko maassa, painopisteen ollessa pohjoisen soilla.

Kapustarinta on tunturinummien tyyppilintuja, mutta viihtyy harvalukuisena myös avosoilla etelämpänä. Tunnelmallisen äänensä vuoksi se on avointen maisemien symboli.

Lisääntyminen

Soidinlennollaan koiras iskee siivillään niin syvään, että ne melkein koskettavat toisiaan vatsapuolella. Samalla se laulaa siiveniskujen tahdissa alakuloista, kaksitavuista vihellystään. Pesimäaikaan kapustarinta varoittaa kulkijaa jo kaukaa ja seuraa häntä niin pitkään, kuin häiriötekijä viipyy reviirissä.

Pesäkuoppa on vaatimaton ja matala, 3 - 6 cm:n syvennys jäkälikössä tai sammalikossa. Suolla ollessaan pesä on suon kuivimmassa, varvikkoisessa osassa. Pesä on sisustettu korsilla, varvuilla ja jäkälillä. Naaras munii pesyeen, jossa on 3 - 4 päärynänmuotoista, tervanväristen ja mustien täplien kuvioimaa, vaaleanruskeaa munaa. Molemmat emot osallistuvat haudontaan, joka kestää 28 - 31 vrk.

Poikaset lähtevät kuivuttuaan heti pesästä ja molemmat emot valvovat niitä. Kuukauden ikäisinä poikaset ovat jo lentokykyisiä.

Muutto

Muuttoaikoina kapustarinnat lepäilevät suurina, jopa satojen yksilöiden parvina eteläisen Suomen pelloilla ja niityillä. Vuodesta toiseen ne ilmestyvät juuri samoille pelloille, mutta muualla niitä tavataan tuskin koskaan.

Keväällä ensimmäiset kapustarinnat saapuvat maahamme aikaisin huhtikuun alussa, joskus jo maaliskuunkin puolella. Pohjoisten kantojen voimakas läpimuutto ajoittuu kuitenkin vasta toukokuun alkupuoliskoon ja puoleenväliin.

Syysmuutto käynnistyy aikuisten muuton myötä heinäkuun puolivälin jälkeen ja päättyy nuorten kapustarintojen lähtöön syyskuun loppuun mennessä. Viimeisiä viivyttelijöitä tavataan vielä loka-marraskuussa.

Kapustarinta muuttaa sekä päivällä että yöllä, usein satapäisissä auramuodostelmissa. Laji talvehtii Lounais-Euroopassa ja Välimeren alueella.

Kapustarinta. - Kuva Copyright © Andrej Chudý - Creative Commons.

Lähteet
*Lasse J. Laine: Suomen linnut - tunnistusopas - Otava
*Pertti Koskimies, Juhani Lokki: Kotimaan linnut - WSOY
*Uusi suuri eläinkirja - WSOY
*Maailman luonto, Eläimet: Linnut - Weilin+Göös
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Wikipedia
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat