Kanariansaaret, kartalla vasemmalta oikealle: El Hierro. - Pinta-ala 278 km². Graciosan jälkeen toiseksi pienin asutuista Kanariansaarista. Pienellä, kauniilla vulkaanisella saarella käy vain hyvin vähän turisteja. La Palma. - Pinta-ala 708 km². Upean luontonsa vuoksi saari on vaeltajien erityisessä suosiossa. Laavahiekkaiset rannat kutsuvat puolestaan rentoutumaan. Erikoisnähtävyyksiin kuuluvat suola-altaat. Mäntyjen, pyökkien ja laakeripuiden verhoama La Palma on korkokuvaltaan epätasaisin Kanarian saarista ja ehkä myös niistä kaunein. La Gomera. - Pinta-ala 369 km². Pienen ja pyöreän, vulkaanisen saaren halkaisija on 22 kilometriä. Saaren vehmas luonto kutsuu matkalaisia vaelluksille, patikoimaan tai maastopyöräilemään. Ensi silmäyksellä saari näyttää punaisesta ja mustasta basaltista veistetyltä, sileältä möhkäleeltä, mutta kun matkustaa sisämaahan, huomaa joutuneensa mielikuvituksellisten kalliomuodostumien sokkeloon. Teneriffa. - Pinta-ala 2 032 km². Kanariansaarten suurin saari. Perinteinen rantalomakohde, joka sopii erityisen hyvin perheille. Nähtävyyksiin kuuluvat Espanjan korkein vuori, eläintarha ja maailman suurin papukaijapuisto, sekä myös maailman suurin valaiden allas. Gran Canaria. - Pinta-ala 1 530 km². Kolmanneksi suurin Kanarian saarista. Saari on pyöreä ja halkaisijaltaan noin 50 kilometriä. Hiekkarantoineen ja ostoskeskuksineen saari on hyvin suosittu matkailukohde. Fuerteventura. - Pinta-ala 1 660 km². Toiseksi suurin saari Kanarialla, pituutta 100 km ja leveyttä 30 km. Erinomainen ja suosittu rantalomailun kohde, sopii myös vesiurheilun harrastajille ja retkeilijöille. Lanzarote. - Pinta-ala 807 km². Sopiva kohde monenlaiseen lomailuun etenkin lapsiperheille, autolomailijoille, luontoihmisille, vesiurheilijoille ja myös rauhallista menoa rakastaville. Satakunta kraatteria työntyy esiin saaren kuivasta kamarasta, jonka pintaa Saharasta puhaltava kuuma tuuli, harmattan, aika ajoin pöllyttää. La Graciosa. - Pinta-ala 27 km². Hiekkarantoineen sopii kaikenlaiseen aurinkomatkailuun.

Anagan niemimaa, Teneriffa.

Kanariansaaret

Kanariansaaret (esp. Islas Canarias, "Koirasaaret") on itsehallinnollinen saariryhmä Atlantin valtamerellä 95 kilometrin etäisyydellä Afrikan luoteisrannikosta, Marokon ja Länsi-Saharan edustalla. Kanariansaaret kuuluu Espanjalle. Kanarian kuusi suurta ja seitsemän pientä saarta muodostavat yli 500 km pitkän jonon. Saariryhmä käsittää näiden suurempien saarten lisäksi noin 12 000 pienempää saarta.

Kahdeksalla saarella on asutusta. Asutut saaret ovat Teneriffa, Fuerteventura, Gran Canaria, Lanzarote, La Palma, La Gomera, El Hierro ja La Graciosa. Niistä pienin on La Graciosa alle tuhannella asukkaallaan. Kullakin saarella on oma ilmeensä, oma elämäntapansa, omat vuosisatoja kestäneen eristyneisyyden voimistamat perinteensä.

Kanariansaaret eivät ole ilmeeltään osa Espanjaa saatika Afrikkaa vaan ne muodostavat ihan oman maailmansa. "Niiden ilmassa, maassa ja katseissa on jotakin hämmentävää, jotakin mitä on mahdotonta määritellä", on kirjoittanut Unamuno. Huolimatta turismin huikeasta kasvusta, tämä pitää edelleenkin paikkansa.

Saaret kuuluvat Makaronesian saariryhmään, johon kuuluvat Kanariansaarten lisäksi Azorit, Madeira ja Kap Verde. Saarten yhteispinta-ala on 7 273 neliökilometriä. Kaikki saaret ovat vuoristoisia ja tuliperäisiä. Jähmettyneet laavavirrat, savuavat kraatterit, kuun näkymää muistuttavat laaksot ja mustahiekkaiset rannat ovat muisto tulivuorenpurkauksista, jotka aikoinaan pusersivat saariston ylös valtameren syvyyksistä. Maisemallinen vaihtelu Kanariansaarilla on suurta: keskellä lohdutonta autiutta voi tulla vastaan viljava laakso.

Hallinnollisesti Kanariansaaret muodostuu kahdesta maakunnasta. Läntiset Teneriffa, La Palma, La Gomera ja El Hierro muodostavat Santa Cruz de Tenerifen maakunnan. Itäiset kolme saarta, Gran Canaria, Lanzarote ja Fuerteventura muodostavat Las Palmasin maakunnan.



Garachicon kauneutta Teneriffalla. Garachico on kunta ja kaupunki Teneriffan pohjoisrannikolla, noin 52 km pääkaupungista Santa Cruz de Tenerifestä länteen. Teneriffa on Kanariansaarten suurin saari, sillä on pinta-alaa 2 059 neliökilometriä.

Kanariansaarten historiaa

"Ikuisuuden saaret, autuaiden tyyssija, Hesperidien puutarha, Atlantiksen tarumantereen jäännös - monet legendat liittyvät näihin saariin, joiden kasvillisuutta Platon piti "typerryttävänä". Historia on valinnut niille proosallisemman nimen, Islas Canarias, ehkä siksi, että ne aikoinaan tunnettiin koiristaan (latinaksi canis)."

Jo foinikialaiset ja sittemmin roomalaiset tunsivat saarten olemassaolon ja kävivät saarilla. Antiikin aikaan roomalaiset nimittivät saaria "Koirasaariksi" ja "Onnellisten saariksi". Myös arabialaiset merenkulkijat käyttivät saaria tukikohtanaan 1100-luvulla. Saarten alkuperäisasukkaita olivat guanchit, joiden alkuperä on tuntematon, mutta ilmeisesti oli kyseessä berberiheimo. 1100- ja 1200-luvulla, ensimmäisten löytöretkeilijöiden saapuessa, he asuivat luolissa tai pienissä majoissa, pukeutuivat eläinten nahkoihin, eivät tunteneet metalleja ja palvoivat yhtä jumalaa. Heidän ulkonäkönsä vaihteli saaresta toiseen. Nykyään he ovat sulautuneet täysin saarille 1400-luvulta lähtien muuttaneisiin espanjalaisiin.

Portugalilaiset löysivät saaret uudelleen vuonna 1341 ja ottivat ne haltuunsa.

Saarten nykyhistoria alkaa siitä, kun normandialainen Jean de Béthencourt lähti tutkimaan ja valloittamaan saaristoa vuonna 1402. Kastilian hallitsija Henrik Kärsijä myönsi hänelle arvonimen "Kanarian kuningas". Sen jälkeen saaristosta kiistelivät Kastilia ja Portugali, kunnes kiista ratkesi Kastilian eli Espanjan eduksi ja se vakiinnutti valtansa saarilla vuonna 1494. Saaret toimivat tärkeinä tukikohtina Pohjois-Afrikan valloituksen aikana.

Vuonna 1492 Kolumbus poikkesi Kanariansaarille matkallaan, jonka seurauksena oli Amerikan löytyminen. Kaiken kaikkiaan Kolumbus kävi saarilla kolme tai neljä kertaa, sillä saaret olivat pitkään viimeinen etappi, lähdettäessä purjehtimaan yli meren kohti Uutta maailmaa.

Koko 1500- ja 1600-luvun saaria ahdistelivat merirosvot. 1700-luvulla ensin hollantilaiset ja sitten englantilaiset koettivat vallata ne. Englantilaisten hyökätessä ja piirittäessä Santa Cruz de Tenerifeä, legendaarinen amiraali Nelson menetti oikean kätensä. Tämän jälkeen koitti rauhallisempi aika, ja saaristoon rakennettiin katedraaleja ja palatseja.

Vuonna 1902 saarilla syntyi paikallista itsehallintoa vaativa liike, jonka espanjalaiset kuitenkin kukistivat. Sen jälkeen saaria on hallittu kiinteänä osana Espanjaa, aluksi yhtenä kokonaisuutena, mutta vuodesta 1927 alkaen kahtena provinssina eli maakuntana, joiden pääkaupungit ovat Las Palmas ja Santa Cruz de Tenerife.

Kanariansaarilla oli sijansa myös Espanjan sisällissodassa vuosina 1936 - 1939, sillä näiltä saarilta saariston tuolloinen kuvernööri, Francisco Franco aloitti sodan Espanjan tasavaltalaisia vastaan.

Arucas Gran Canarialla on tyypillinen Kanariansaarten pikkukaupunki valkoisine taloineen, joissa valkoista kirjovat kirkkaat värit.

Kanariansaarten ilmasto, kasvisto ja linnusto

Saarilla vallitsee subtrooppinen, erittäin leuto ilmasto. Toisinaan ankara kuivuus on kuitenkin kiusana ja joskus taas voimakkaat pyörremyrskyt. Vuoden keskilämpötila on noin +20 Celsius-astetta, eivätkä vuodenaikojen väliset lämpötilaerot ole suuria. Kylmä Kanarian virta viilentää kesän kuumuutta. Kesällä sadepäivät ovat hyvin harvinaisia, mutta kaikkein eniten aurinkoisia päiviä on talvella. Meriveden lämpötila on kesällä +21 - 22 C-astetta ja talvella +18 - 19 Celsius-astetta.



Kanariansaarten traakki- eli lohikäärmepuu.

Kasvistoltaan saaret muistuttavat Välimeren maita, vaikkakin eräät seudut ovat lähinnä aavikkoa. Saarilla esiintyy monia kotoperäisiä kasvilajeja, joita ei muualta maailmasta tunneta. Näihin kuuluu mm. komea traakki- eli lohikäärmepuu, joka esiintyy luonnonvaraisena vain Teneriffalla. Vuorten tuliperäisillä laavamailla kasvaa niinikään monia kotoperäisiä kasveja.



Kanariantasku (Saxicola dacotiae) on hyvin harvinainen varpuslintu, joka elää vain Kanariansaarilla.

Sama piirre on havaittavissa myös linnustossa. Kanariansaarilla esiintyy 395 lintulajia joko yleisinä tai hyvin harvinaisina. Näistä lajeista ihminen on tuonut saarille 9, ja 7 on täysin endeemisiä eli kotoperäisiä. Kotoperäisiä lajeja ovat kanarianpeippo, kanarialintu, kanariantasku, kanariantiainen sekä pari kyyhkyslajia. Lisäksi ainakin 27:stä Euroopan tai Afrikan mantereella esiintyvästä lintulajista on kehittynyt Kanariansaarilla alkuperäisestä muodosta ulkonäöltään poikkeavat muunnelmat. Muutamat niistä löytyvät vain yhdeltä tai kahdelta saarelta.

Elinkeinot

Saarten viljelmiä varten on rakennettu keinokastelulaitteita. Tilat tuottavat viljaa, perunoita, sokeriruokoa, banaaneja, appelsiineja, sitruunoita, vihanneksia, sipuleita, kurkkuja, tomaatteja, tupakkaa ja viiniä. Maanviljelyksen ohella kalastus on ollut Kanariansaarilla merkittävä elinkeino. Nykyisin matkailu ja turismi on hyvin tärkeässä asemassa.

Vuoristoiset Kanariansaaret on suosittu lomanviettopaikka erityisesti talviaikaan. Kuvassa retkivaeltaja Fuerteventuralla, Mirador de la peñitas -vaellusreitillä, Peñitas-kanjonissa. Kanariansaarten toiseksi suurin saari, Fuenteventura on korkokuvaltaan, kasvistoltaan ja eläimistöltään kuin kappale Afrikkaa. Sen hiekkarannat kuuluvat Kanarian kauneimpiin.

Turismi

Miellyttävän ja aurinkoisen ilmastonsa ansiosta Kanarian saarista on tullut suosittu lomanviettokohde. Saarilla käy vuosittain noin 10 miljoonaa matkailijaa. Matkailijoille on tarjolla runsaasti erilaisia kokemuksia ja nähtävyyksiä. Nähtävyyksiin kuuluvat vehmaat keitaat, silmänkantamattomiin jatkuvat banaaniviljelykset, kastanja-, eukalyptus- ja mäntymetsät, koristeelliset kolibrikukkatarhat ja värikkäinä hehkuvat pelargoniat, ihmeköynnökset ja joulutähdet.

Kanariansaaret ovat erityisesti pohjoismaisten matkailijoiden suosiossa. Matkailukausi kestää läpi vuoden, mutta huippuaika on joulukuusta maaliskuuhun.



Las Palmas.

Kanariansaarten tärkeimmät kaupungit ovat Las Palmas Kanarialla ja Santa Cruz Teneriffalla. Saarten korkein kohta on Pico de Teiden tulivuoren huippu, joka kohoaa 3 718 metrin korkeuteen. Se ei ole purkautunut 1700-luvun jälkeen. La Palmassa purkautui tulivuori vuonna 1971.

Asukkaita saarilla on runsaat kaksi miljoonaa. Saarten virallinen kieli on espanja ja väestöstä valtaosa on uskoltaan katolilaisia. Kanariansaarten suojeluspyhimys on Candelarian neitsyt.




Observatoriot, Roque de los Muchachos.

Tähtitiede

Korkeat vuoret ja kirkas, puhdas ilma aikaansaavat sen, että saarilta voidaan tehdä hyvin tähtitieteellisiä havaintoja. La Palman Roque de los Muchachos -vuorelle onkin rakennettu useita, kansainvälisiä observatorioita.

Suomalaiset Kanariansaarilla

Kanariansaarilla, lähes jokaisella saarella, asuu pysyvästi noin 1 200 suomalaista ja heistä puolet asuu Gran Canarialla. Gran Canarian etelärannikolla suomalaisten suosima asuinpaikka on Playa del Inglés, joka on yksi suomalaisten suosituimmista lomakohteistakin.

Lähteet
*Suuri maailmantieto - Valitut Palat
*Spectrum tietokeskus - WSOY
*Wikipedia: List of birds of the Canary Islands
*Espanja ja Portugali - Valitut Palat
*HS: Gran Canarian suomalaiset tuntevat saarten jääneen eristyksiin, mutta Suomeen lähtö ei ole kaikille vaihtoehto

Turisti Kanariansaarten rannoilla.