Alaheimo hanhet

Lahkossa sorsalinnut (Anseriformes) on heimo sorsat (Anatidae). Sorsien heimossa puolestaan on alaheimo hanhet (Anserinae). Hanhien alaheimoon kuuluvat varsinaiset hanhet ja joutsenet.

Hanhet ovat suhteellisen suuria ja pitkäkaulaisempia kuin useimmat sorsat. Ne lentävät suurissa, järjestäytyneissä parvissa. Siiveniskut ovat suhteellisen hitaita. Sukupuolet ovat toistensa kaltaisia, koiraat tosin hieman naaraita kookkaampia. Hanhien vahvat jalat sijaitsevat ruumiin keskikohdassa, joten ne pystyvät kävelemään maalla helposti. Hanhilla on kiilanmuotoinen nokka, ja ylänokan reunassa on hammastus.

Hanhet voidaan jakaa harmaisiin, eli harmaahanhiin (suku Anser) ja kirjaviin, eli sepelhanhiin (suku Branta). Edelliset ovat harmaanruskeita ja valkoalaperäisiä, jälkimmäisten pää ja kaula ovat mustat, valkokuvioiset (poikkeuksena punakaulahanhi). Hanhien äänet ovat kaakattavia. Muuttoaikoina hanhet viihtyvät avoimilla mailla, niityillä ja pelloilla.

Suomessa pesivät säännöllisesti kanadanhanhi (Branta canadensis), kyhmyjoutsen (Cygnus olor), laulujoutsen (Cygnus cygnus), merihanhi (Anser anser), metsähanhi (Anser fabalis) ja valkoposkihanhi (Branta leucopsis).

Suomessa pesivät satunnaisesti kiljuhanhi (Anser erythropus) ja tiibetinhanhi (Anser indicus).

Suomen kautta arktisille seuduille muuttavia lajeja ovat pikkujoutsen (Cygnus columbianus), sepelhanhi (Branta bernicla), tundrahanhi (Anser albifrons) ja lyhytnokkahanhi (Anser brachyrhynchus).

Satunnaisvierailijoita ovat olleet punakaulahanhi (Branta ruficollis), lumihanhi (Chen caerulescens) ja pikkukanadanhanhi (Branta hutchinsii).

Kanadanhanhi (Branta canadensis)

Muodoltaan kanadanhanhi on kuin pienikokoinen joutsen. Linnun kaula ja pää ovat mustat ja kurkusta ulottuu kummallekin poskelle valkoinen laikku. Hanhen mustan ja ruskean sekaiset värit, pitkä kaula ja arvokas olemus antavat oman leimansa monille maamme eteläisille ja lounaisille, reheville ja kirkasvetisille pikkujärville.

Kanadanhanhi on helppo tunnistaa. Sen voi sekoittaa ainoastaan pienikokoisempaan valkoposkihanheen, jolla kuitenkin on musta rinta, valkea vatsa ja enemmän valkoista päässä. Pituutta on 90 - 100 cm, siipiväliä 160 - 175 cm. Kanadanhanhi on roteva ja massiivinen lintu. Se on Suomessa tavattavista hanhilajeista suurin, siten merihanheakin kookkaampi - koiras painaa 3,5 – 7 kg, naaras 3 – 5,5 kiloa.

Kanadanhanhella on ohut, hyvin pitkä, kiiltävän musta kaula. Tumman kaulan ja vaalean rinnan välillä on selvä väriraja. Pyrstö on kokonaan tumma. Selkä on tumman harmaanruskea kapealti harmain kärjin, mistä syntyy heikkoa poikittaisjuovitusta. Kupeet ovat hieman selkää vaaleammat, ruskehtavan harmaat, heikosti poikkijuovaiset.

Nokka on musta, jalat harmaanruskeat ja silmän värikalvo tummanruskea. Ohjas, silmänympärys ja otsa ovat mustat.

Sukupuolet ovat toistensa kaltaisia, joskin koiras on naarasta huomattavasti kookkaampi. Nuori lintu muistuttaa vanhaa, mutta on vielä alkusyksyyn asti himmeämmän värinen.

Äänet

Kanadanhanhi on meluisa laji. Sen venytetty, trumpettimainen ääni poikkeaa selvästi muiden hanhien äänistä. Toisinaan voi olla vaikeaa tehdä eroa joutsenen ja kanadanhanhen äänen välillä. Kanadanhanhen äänet ovat sointuvia trumpettitöräyksiä. Tavallisin lentoääni on metallinen, törähtävä, laulujoutsenmainen ja kaksiosainen, voimakas honkotus "ga-honk". Jälkimmäinen tavu on tässä törähdyksessä edellistä huomattavasti korkeampi.

Hätäillessään ja hermostuneena kanadanhanhi toistelee karheaa kar-rak-ääntä. Yhteysääni on samantyyppinen.

Ravinto

Kanadanhanhen ravintona ovat ruohot, apila, viljan oraat, vesikasvit sekä kesällä hyönteiset, madot, etanat, äyriäiset ja nilviäiset. Talviravintona ovat mm. viherlevät ja merenrannan kasvit. Kanadanhanhi etsii ravintoaan mielellään sänkipelloilta ja tulvaniityiltä, joilla se nähdään usein laiduntamassa, mutta se myös puolisukeltaa kasviainesta matalasta vedestä.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Kanadanhanhi on alunperin kotoisin Pohjois-Amerikasta, missä tavataan seitsemän kanadanhanhen alalajia. Se on Euroopan suurin hanhilaji. Jo vuonna 1678 tuotiin Isoon-Britanniaan ensimmäiset yksilöt. Selviytymiskykynsä sekä lukuisten istutusten vuoksi laji on levinnyt Brittein saarille ja Ruotsiin sekä jonkin verran myös Suomeen lähes luonnonvaraiseksi kannaksi. Nykyisin kanadanhanhet kuuluvat varsinkin lounaisessa Suomessa kaikkien rehevien lintuvesistöjen vakiolajeihin. Kanadanhanhen vankinta esiintymisaluetta Suomessa on Etelä- ja Lounais-Suomen rannikko.

Suomessa havaittiin ensimmäinen, todennäköisesti Ruotsista tullut kanadanhanhi vuonna 1955 Hailuodossa. Kanadanhanhia on istutettu monille paikoille Eurooppaan, myös Suomeen, ensimmäisen kerran Lounais-Suomeen vuonna 1964. Aluksi istutus ei tuntunut toimivan, mutta 1980-luvulla alkoi kannan runsastuminen jatkuen edelleenkin. Nykyään Suomen parimääräksi arvioidaan noin 10 000.

Kanadanhanhi on alunperin tundran ja ruohopreerian asukki, mutta se on sopeutunut pesimään myös järviseuduilla. Meillä kanadanhanhia tavataan kaikenlaisilla vesialueilla, merensaaristossa, mutta myös sisäjärvillä. Monesti ovat kyseessä kesyt "pullahanhet". Istutuslinnut ovat lisääntyneet myös kaupunkialueilla, missä vain on ollut sopivaa ravintoa tarjolla.

Riistalintu

Suomen nykyinen riistalintulajisto muodostuu 26 lajista, joilla kaikilla on säädetyt metsästysajat. Riistalintujen rauhoitusajat määritellään metsästysasetuksessa, mutta metsästystä on lisäksi mahdollista rajoittaa alueellisesti tai ajallisesti, jos riistalinnun kannan säilyminen sitä edellyttää.

Kanadanhanhi on yksi riistalinnuistamme - tarkalleen ottaen riistalinnuksi istutettu vieraslintulaji. Metsästyslain mukaan riistalintuja Suomessa ovat kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, riekko, kiiruna, pyy, teeri, metso, peltopyy, fasaani, nokikana, lehtokurppa ja sepelkyyhky. - Kanadanhanhi on muiden riistalintujen tapaan rauhoitettu metsästysajan ulkopuolella.

Vieraiden lajien istuttamisesta on paljon kiistelty. Erityisesti metsästäjät ovat olleet innokkaita tuottamaan maahamme uusia lajeja, mutta luonnonsuojelun nimissä tätä on vastustettu. Onneksi lintulajien siirtyminen alkuperäisen asuinalueensa ulkopuolelle ei yleensä aiheuta muulle luonnolle mitään näkyvää haittaa. Vaikeaa olisikin kuvitella, että esimerkiksi sellaisen kauniin lintulajin kuin kanadanhanhen tuonti tänne merkitsisi uuden vahinkoeläimen tuottamista.

Kanadanhanhen ei ole todettu vaikuttavan haitallisesti alkuperäisiin lintulajeihimme. Päinvastoin, aggressiivisen pesänpuolustuksen johdosta monet vesi- ja lokkilinnut nimenomaan hakeutuvat pesimään kanadanhanhen läheisyyteen.

Riistalinnut

Haitat

Kanadanhanhen aiheuttamat haitat liittyvät joko niiden ulosteisiin tai ruokailuun. Hanhien ulosteet uimarannoilla ja puistojen nurmikoilla koetaan häiritsevänä ja terveydelle vaarallisena. Viljelijöiden kannalta pelloilla laiduntavat hanhet voivat tuhota osan sadosta ja aiheuttaa taloudellista tappiota.

Lisääntyminen

Kanadanhanhien parisuhde on elinikäinen. Kanadanhanhi pesii yksittäisparein tai pieninä yhdyskuntina järvien ja rannikon pikkusaarissa ja luodoilla. Se tekee matalan kekopesänsä matalan saaren mättäikköön, lähelle vesirajaa. Munien määrä vaihtelee kahden ja yhdentoista välillä. Tavallisimmin muninta tapahtuu huhti-toukokuussa, munia on tavallisimmin 4 - 6 ja naaras hautoo niitä 28 - 30 vrk.

Kanadanhanhen poikaset ovat untuvikkoina muiden hanhilajien tapaan kellansävyisiä. Poikaset ovat lentokykyisiä vasta noin 2 kuukauden ikäisinä ja ne seuraavat emojaan aina seuraavan vuoden pesimäpuuhiin saakka. Poikasten vartuttua kanadanhanhet siirtyvät hyödyntämään ihmisten luomia laitumia, nurmikoita ja oraspeltoja.

Kanadanhanhet puolustavat pesäpaikkaansa varsin aggressiivisesti. Ne pystyvät puolustamaan pesäänsä jopa kettua vastaan.

Muutto

Kanadanhanhet lentävät kauniissa auroissa ja töräyttelevät lentäessään lähes laulujoutenten veroisesti. Leveiden siipien isku on hitaan majesteetillinen. Kanadanhanhi on päivämuuttaja.

Kanadanhanhi on osittain kesyhkö paikkalintu, osittain kannalle on kehittynyt muuttokäyttäytyminen. Keväällä kanadanhanhet saapuvat maahamme aikaisin, usein jo maaliskuussa.

Suuri osa Suomen kanadanhanhista muuttaa loka-joulukuussa talveksi muualle. Suurin osa muuttaa Itämerelle, Tanskaan ja Ruotsiin, osa Pohjanmeren ympärille, Pohjois-Saksaan ja Hollantiin asti.

Lähteet
*Vieraslajit.fi: Kanadanhanhi
*Lasse J. Laine: Suomen linnut - tunnistusopas - Otava
*Tero Linjama & Jussi Murtosaari: Lintuharrastajan lajiopas - Docendo
*Pertti Koskimies, Juhani Lokki: Kotimaan linnut - WSOY
*Uusi suuri eläinkirja - WSOY
*Maailman luonto, Eläimet: Linnut - Weilin+Göös
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Wikipedia
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat