Aitokanojen heimo
Kanalintujen (Galliformes) lahkossa on heimo aitokanat (Phasianidae), vanhalta nimeltään peltokanat. Heimoon kuuluu 49 sukua ja 129 lajia.Aitokanoilla koivet eivät ole höyhenpeitteiset. Sukupuolet ovat erilaiset. Äänet ovat hyvin vaihtelevia. Eräät lajit ääntelevät vilkkaimmin öisin. Aitokanat viihtyvät avoimessa maastossa ja pesivät maassa. Niillä on vahvat jalat. Ne ovat hyviä juoksijoita ja lähtevät lentoon vain hätätilanteessa. Ravintona ovat kasvinosat ja hyönteiset.
Oma lukunsa aitokanoissa on kana, joka on villikanasta kesytetty kotieläimeksi.
Kana (Gallus gallus domesticus)
"Aikojen kuluessa ihmiset kaikkialla maailmassa ovat joko ravintoa tai työvoimaa saadakseen kesyttäneet kotieläimiksi monia erilaisia nisäkkäitä, mutta myös muutamia lintuja. Näiden joukossa kana on erikoisasemassa. Sitä kasvatetaan kaikkialla maapallolla, ja siitä on jalostettu mitä erilaisimpia rotuja, toisia munan-, toisia erityisesti lihantuotantoa varten. Kukkojen kolkkona kohtalona on ollut huvittaa ihmistä kukkotappeluilla."
Kana on kesytetty lintu ja tärkeä kotieläin. Sen villi kantalaji on Etu-Intian koillisosassa, Taka-Intiassa, Sumatralla ja Jaavalla elävä punaviidakkokana (Gallus gallus). Jotkut tutkijat pitävät myös mahdollisena muiden kaakkoisaasialaisten viidakkokanalajien, harmaaviidakkokanan (G. sonnerati), srilankanviidakkokanan (G. lafayettii) ja viherviidakkokanan (G. varius) osuutta kesykanan geeniperimässä.
Domestikaation tarkkaa ajankohtaa ei tunneta, mutta kanoja kasvatettiin Induksen laaksossa jo kolmannella vuosituhannella ennen ajanlaskumme alkua. Kana todennäköisesti domestikoitiin Intiassa, urheilullisiin ja uskonnollisiin tarkoituksiin. Induksen kaupunkikulttuurin aikaan noin 2500 - 1800 eaa. kanoja kasvatettiin ja jalostettiin suuremmiksi kukkotappeluja varten. Myöhemmin Induksen kulttuurin tuhonneet arjalaiset maahantunkeutujat ottivat kanan rohkeuden ja ylpeyden symbolikseen.
Kananhoito levisi vähitellen Intiasta Persian, Välimeren maiden ja Lähi-Idän kautta Eurooppaan. Kreikassa ja Roomassa kanoilla oli uskonnollinen merkitys, ja roomalaiset ennustivat tulevaa kanojen käyttäytymisen perusteella.
Keski- ja Luoteis-Euroopassa kanoja kasvatettiin jo 1500 eaa. Skandinaviaan kananhoito levisi noin 2 000 vuotta sitten, ensimmäiset kanat olivat Suomessa 1200-luvulla. 2000-luvun alkupuolella maailmassa arvioitiin olevan noin 24 miljardia kanaa.
Kanan ominaisuuksia
Kanojen yhteisiä ominaisuuksia, jotka ilmenevät selvimmin koiraissa, ovat päälaen punainen, lihainen harja, jonka koossa ja liuskaisuudessa on tosin eroja, höyhenettömät pään sivut, joiden iho on korvan alapuolelta valkea, kaksi alaleuasta riippuvaa, punaista helttaa sekä pitkät ja teräväkannuksiset nilkat.Monen kukon pitkät, suipot kaulahöyhenet muodostavat eräänlaisen, pienen puuhkan. Erityisesti keskimmäiset pyrstösulat ovat pitkät, tyvipuolestaan aika pystyt mutta kärkipuolelta maata kohti kaartuvat.
Kaikille linnuille ominainen sulkasato kestää kanoilla kahdesta kuuteen kuukauteen, yksilöiden koosta ja ravinnon saannista riippuen. Sen aikana linnut ovat heikkoja, eivätkä naaraat muni.
Sukupuolten väriset muoto- ja värierot ovat kanoilla erittäin selvät. Naaras on koirasta pienempi, sen harja, heltat ja kannukset ovat niin ikään pienemmät ja höyhenpuku vaatimattomampi kuin koiraan.
Kanojen ja kukkojen koossa ja värityksessä on yksilöllistä ja suurta rodullista vaihtelua.
Kotkotusta ja kiekumista
Kanoilla on monia erilaisia ääniä, mutta niistä tutuimmat ovat kanan kotkotus ja kukon kiekuminen.
Kananmuna
"Kananmunan valkuainen sisältää mm. kaikkia ihmisen tarvitsemia aminohappoja. Rasva sisältää sekä tyydytettyjä että tyydyttämättömiä rasvahappoja. Näitä rasvaliukoisia ovat A-, D-, E- ja K-vitamiini sekä vesiliukoisia B-ryhmän vitamiini. Kivennäisaineista tärkeimmät ovat rauta ja fosfori. Muita välttämättömiä aineita ovat kalsium, kalium, kloori, rikki, magnesium, sinkki ja kupari."
Ravinto
Kana on kaikkiruokainen, sille kelpaa niin kasvi- kuin eläinperäinen ravintokin. Kanan ravintoa luonnossa ovat kasvinosat (siemenet ja nuput) sekä maasta löytyvät madot, hyönteiset ja toukat. Kanaloissa kanat syövät niille erityisesti koostettuja, tehdasvalmisteisia rehuseoksia. Kanoja ruokitaan tuotoksen (g munia vuorokaudessa) mukaan.Aapiskukko
Satuaapinen, toimittanut Aale Tynni, WSOY 1955."Kukko kiekuu kartanolla,
kukko kenokaula.
Kukko, juokse munimaan,
älä aina laula.
Hyvä kukko, namunen
anna ahkeralle,
pane muna pikkuinen,
aapiseni alle."
Kukko kiekuu.
Kana on siipikarjaa ja tuotantolintu
Tuotantolintuja ovat koti- tai tarhaeläiminä käytetyt linnut, jotka ovat lihan- ja munantuottajina ihmiskunnalle tärkeitä eläinvalkuaisen lähteitä. Tuotantolintuja kutsutaan siipikarjaksi. Kana on näistä siipikarjalajeista kaikkein tärkein. Kanasta saatu liha ja kananmunat ovat kaikkialla maailmassa erittäin tärkeä ravinnonlähde.Rekisteröityjä kanarotuja on koko maailmassa lähes 400, Suomessa rotuja on alle 50. Niistä yksi, suomalainen maatiaiskana on yksi Suomen uhanalaisimmista kotieläinroduista. Lukuisista jalostetuista kanaroduista on Suomessa ja muuallakin maailmassa ylivoimaisesti yleisin valkea leghorn-rotu, munantuotantonsa taloudellisuuden vuoksi. Rotu on kotoisin Italiasta, mutta sitä on myöhemmin kehitetty Yhdysvalloissa ja useissa Euroopan maissa.
Munituskanat on jalostettu tuottamaan kananmunia. Kanat aloittavat elämänsä poikaskasvattamoissa, joista ne siirretään varsinaisiin munintakanaloihin, kun niillä on ikää 14 - 16 viikkoa. Munimisen kanat aloittavat, kun niillä on ikää 18 - 19 viikkoa ja niiden munintakaudella on pituutta hieman yli vuosi.
Yksi kana munii 20 kiloa munia vuodessa, mikä tarkoittaa 220 munaa vuodessa eli melkein yksi muna päivässä. Kananmunia tuottaa Suomessa 230 maatilaa ja niillä kullakin on keskimäärin noin 17 000 kanaa. Munivia kanoja on yhteensä 4 miljoonaa.
Broileri on yhteisnimi lihantuotantoon jalostetuille äärimmäisen lihaksikkaille kanaroduille, jotka kasvavat nopeasti untuvikoista teuraskokoisiksi linnuiksi. Suomessa broilereita kasvattaa noin 170 tilaa, joilla kullakin on keskimäärin noin 70 000 broileria. Teurasbroilereita Suomessa teruastetaan vuodessa noin 80 miljoonaa. Niiden keskimääräinen teuraspaino on 1,7 kiloa. Suomalaiset syövät yli 26 kg broilerinlihaa vuodessa. Maailman terveimmät broilerit kasvavat Suomessa.
Suomalainen maatiaiskana
"Varhaisista, eri puolilta Eurooppaa Suomeen tuoduista kanaroduista muodostui
jo lähes 200 vuotta sitten oma maatiaiskanarotumme, jota runsas sata vuotta sitten kutsuttiin muun muassa
teerikanaksi. Suomalainen maatiaiskana on hyvä munija, kohtuullinen lentäjä sekä kestävä kylmyyttä ja tauteja vastaan.
Suomalainen maatiaiskana luetaan kuuluvaksi keveisiin munijarotuihin, kukolla on massaa 2 - 3 kg, kanalla 1 - 2,5 kg.
Oman maatiaiskanamme väritys vaihtelee täysin mustasta vaalean ruskeaan, ja sillä voi olla valkoisia tai mustia
pilkkuja ja läiskiä, mutta ei raitoja. Maatiaiskanamme on pyöreähkö ja melko lyhytvartaloinen, mutta sulavaliikkeinen.
Kukkomme kaulus on tuuhea ja pyrstön päälle kaartuvat laulusulat ovat metallinkiiltoiset.
Suomalainen maatiaiskana tuottaa parhaimmillaan yli 200 munaa vuodessa ja voi hyvässä hoidossa munia kohtuullisesti vielä vanhanakin.
Maatiaiskanan 50 - 60 grammaa painavat munat ovat useimmiten valkeita, mutta jotkut yksilöt munivat myös vaaleanruskeakuorisia munia."
Kananpoikanen, tipu.
Kananpoika
Askartelu-Aapinen, kirjoittanut Severi Kantola, Otava 1921."Kananpoika juoksi
metsään yksinään.
kana turhaan luoksi,
kutsui tytärtään.
Totellut ei tyttönen,
tuli haukka, koppas sen.
Kukkovaari hyppäs aidalle
ja huusi:
kykkeri kyy,
tyttären syy!
Kykkeri kyy,
tyttären syy."
Kana ei ole tyhmä
"Yleisen, harhaluuloon perustuvan käsityksen mukaan kana on tyhmä lintu, sitähän pidetään ihan tyhmyyden symbolina.
Jos joku ihminen tuntuu meistä tyhmältä, niin on hyvin tavallista todeta, että hän on tyhmä kuin kana.
Tutkijoiden mukaan käsitys kanan tyhmyydestä ei kuitenkaan perustu mihinkään faktoihin, eikä se pidä paikkaansa.
Kana oppii siinä missä muutkin linnut ja se on aivotoiminnaltaan keskimääräinen lintu. Kana tekee itsenäisiä päätöksiä aivan muiden lintujen lailla.
Käsitys kanan tyhmyydestä on syntynyt siitä, että se pelästyneenä ryntäilee "päättömästi minne sattuu".
Se todellakin voi pelätä niin kovasti, että sen harkintakyky pettää ja se käyttäytyy silmittömästi, mutta sillä ei ole mitään
tekemistä viisauden taikka tyhmyyden kanssa."
Liisan kana
Askartelu-Aapinen, kirjoittanut Severi Kantola, Otava 1921."Pikku Liisa tyttösellä
oli kana oma,
valkokaula, pitkävarvas,
punaheltta soma.
Kerran kesäheltehellä
Liisan kana hukkui,
Liisa ihan itkeskeli,
öisin tuskin nukkui.
Mutta kolmen viikon päästä
loppui suru suuri.
Esiin astui aitan alta,
Liisan kana juuri.
Kymmenisen palleroista
perässänsä kulki.
Liisa tipit riemuissansa,
sylihinsä sulki."
Lähteet
*Yle, Prisma: Väärinkäsitys: Kana on tyhmä
*Suomen Siipikarjaliitto
*Lasse J. Laine: Suomen linnut - tunnistusopas - Otava
*Pertti Koskimies, Juhani Lokki: Kotimaan linnut - WSOY
*Uusi suuri eläinkirja - WSOY
*Wikipedia
*Maailman luonto, Eläimet: Linnut - Weilin+Göös
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
*Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma - Weilin+Göös
Kanapiika peltotöiden lomassa pienellä lepotauolla. Kanojen hoitajaa eli kasvattajaa kutsuttiin Suomessa muinoin monin paikoin kanapiiaksi. (Suomen murteiden sanakirja).
Aitokanat
Metsäkanat
Siipikarja