Tunturisuden sivut
Kuva yllä freepic.diller - www.freepik.com.

Tonttutyttö

JOULU

Joulun tunnelmissa pienin palasin - Joulun tilkkutäkki

Joulusta on kirjoitettu lähes lukematon määrä kirjoja ja niitä ilmestyy jokaisen joulun alla lisää. Joulusta ja kaikista siihen liittyvistä perinteistä voi kirjoittaa vaikka tuhat tarinaa, eikä sittenkään ole tullut vielä sanotuksi kaikkea. Nettisivulle ei mahdu tuhatta tarinaa - mutta tänne mahtuu mainiosti pieni joulun tilkkutäkki.

Lucia-neito

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Bengt Nyman

Lucia tuli Suomeen Ruotsista

Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta. Juhla periytyy monien muiden vuotuisjuhlien tapaan katolisesta pyhimyskalenterista. Lucian päivän vietto on tullut Suomeen Ruotsista, jossa sitä tiedetään vietetyn jo 1700-luvun puolen välin tienoilta. Uskotaan, että Suomessa Lucia-juhlaa olisi vietetty jo vuonna 1898 Turun ruotsalaisessa naislyseossa. Varmuudella tiedetään, että Vöyrin kansanopistossa vietettiin Lucian päivää vuonna 1913, ja Högvallan emäntäkoulussa Lucian päivän perinne on jatkunut jo vuodesta 1919. Ensimmäinen Lucia-kilpailu ja -kulkue järjestettiin Tukholmassa vuonna 1928 ja Helsingissä jo kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1930, jolloin Helsingfors svenska sångarförbund ja Brage- yhdistys järjestivät Allas Krönika -lehden avulla ensimmäisen Lucia-kulkueen. Folkhälsan järjesti ensimmäisen Lucia-keräyksen vuonna 1949, ja ulkoilmatapahtuma herätettiin uudelleen henkiin Helsingin keskustassa.

Koko Suomen virallinen Lucia kruunataan vuosittain Helsingin tuomiokirkossa. Useilla paikkakunnilla valitaan oma Lucia-neito. Nykyisen Lucia-perinteen yhteydet Pyhän Lucian kunnioittamiseen ovat varsin näkymättömät.

"Lucia on nykyisin pukukulkuehahmo, joka tuo jouluna valoa pimeyden keskelle. Ihailemme ja palvomme Luciaa hänen ikuisen nuoruutensa ja kauneutensa vuoksi."


Joulukynttilät

Joulukynttilät - kirkkokynttilät ja kusipojat

Joulun pimeydessä tuikkiva kynttilä on Kristuksen vertauskuva maailman valona. Kynttilät tuovat jouluun valoa ja hartautta. Kynttilöiden valossa hiljennytään kuulemaan jouluevankeliumia. Kynttilät tuovat jouluun myös elämää ja iloa. Joulukuusen kynttilöiden ympärillä leikitään, lauletaan ja odotetaan jännittäen joulupukkia ja joululahjoja.

Kynttilöitä on monen kokoisia ja monen värisiä erilaisiin käyttöihin. Niitä on valettu kirkkokynttilöiksi, joulukuusen kynttilöiksi ja joskus aikoinaan tallikynttilöiksikin. Pieniä, jäännöskynttilöitä on valettu lapsille ja näitä rätiseviä kynttilöitä on kutsuttu "kusipojiksi".

Kaikkein suurimmat ja komeimmat kynttilät valaisevat aina jouluaamuisin kirkkoa. Kirkossa kynttilän liekki synnyttää valon ihmeen, joka symboloi Vapahtajan syntymää.

Erityiskynttilöitä ovat adventtikynttilät. Erityiskynttilä on myös Tapaninpäivän kolmihaarakynttilä, joka viittaa Pyhään Kolminaisuuteen ja tuo viestin uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Erityiskynttilöitä ovat myös haudoille joulurauhan julistamisen jälkeen sytytetyt kynttilät, joiden liekit kuvastelevat ikuista elämää ja kuolemattomuutta.

Joulutaikoja

Kuva freepic.diller - www.freepik.com.

Joulutaikoja

Eipä ole Suomessa sellaista merkkipäivää tai vuotuisjuhlaa, johon kansa ei olisi keskuudessaan liittänyt erilaisia uskomuksia ja suoranaisia taikoja. Joulu ei tee tässä suhteessa poikkeusta, sillä jouluajan taikoja tunnetaan runsaasti.

Jotkut joulutaioista ovat ihan kuin juhannustaikoja, vain talvisin virityksin. Eräässä niistä sulhoa kaipaileva neitokainen lakaisee tuvan lattian rikat ja roskat keoksi lattian keskiosaan. Siitä hän sitten ottaa rikkakeon kankaanmutkaan ja käy ripottelemassa rikat neljän tien risteykseen. Jos käy niin hyvin, että harakka tulee nokkimaan noita rikkoja, pääsee neito naimisiin seuraavan vuoden kuluessa.

Toisessa noitakeinossa neitokainen vilahtaa Tapanina salaa talliin ja kuiskuttelee siellä orin korvaan: "Oi löydänkö jo pian rakkauden?!" - Jos hevonen tällöin hörähtelee ja vieläpä heilauttelee päätään sivuittain, ei sulhoa ole lähiaikoina tulossa. Sama taikakeino toimii myös nuorukaisilla, heidän pitää vain tallissa esittää sama kysymys tamman korvaan. Jos hevonen näiden kysymysten jälkeen nostelee päätään ja kuopaisee tallin lattiaa kaviollaan, on sulho tai morsian ilmaantumassa jo heti alkaneen vuoden kevään kuluessa.

Villasukat
Villasukat

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Lisa

Villasukat ja piparkakut

Villasukat ja piparkakut kuuluvat kummatkin ihanteelliseen jouluun. Villasukathan ovat perinteinen vanhan ajan toivottu joululahja.

Piparkakut liittyvät villasukkiin siten, että niillä on molemmilla yhteinen tausta. Ne nimittäin on tunnettu Suomessakin jo keskiajalla ja samassa paikassa. Naantalin birgittalaisluostarin nunnat opettivat paikallisille ihmiselle taidon kutoa villasukkia. He opettivat myös taidon leipoa pippurilla maustettuja pipareita.

Joulumuistot

Tyttö lukee kynttilänvalossa kirjaa vierellään pöytäjoulukuusi. Kuva vuodelta 1934, kuvaaja Aarne Pietinen, Museovirasto.

Taas kaikki kauniit muistot

Vuonna 1955 Yleisradio aloitti erään kauneimpiin joululauluihimme liittyvän perinteen. Radiosta kuullun joulurauhan julistuksen jälkeen kantautui radiosta Sulo Saaritsin laulamana "Taas kaikki kauniit muistot". Sitä edelsi kuuluttajan joulutervehdys "omasta ja Yleisradion puolesta".

Tämä joululaulu virittää kuulijansa joulun syvimpään viestiin ja hartaimpaan tunnelmaan. Sulho Rannan säveltämässä joululaulussa Viljo Kojon runo välittää kuulijoille sen, mitä joulurauhan sisältö on aidoimmillaan.

Joulumuistot


Turun linna on nähnyt jo satoja jouluja ja Turku on Suomen joulunvietossa monin tavoin erityisasemassa. Sieltä julistetaan koko maahan Joulurauha. Kuvassa Turun linna joulukuussa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © EHRENBERG Kommunikation

Joulurauhan julistuksen radiointi ja televisiointi

Ennen vuotta 1935 Turun Vanhan Suurtorin joulurauhan julistustilaisuus tavoitti lähinnä vain kaupungin asukkaita. Joulurauhaa alettiin koko Suomen kansalle julistaa Turusta radion välityksellä vuonna 1935.

Joulurauhan julistus Turusta televisioitiin koko kansan nähtäväksi ensimmäisen kerran vuonna 1962. Televisiokameroiden paikalla olo aikaansai tuolloin Vanhalla Suurtorilla todellisen väkivyöryn, sillä julistusta oli seuraamassa 10 000 ihmistä, kun ennen tuota vuotta väkeä oli jouluittain paikalla 3 000 - 5 000.

Ensilähetyksen jälkeen tapahtuma televisioitiin jouluisin satunnaisesti ja säännölliset tv-lähetykset alkoivat vasta vuonna 1983. Nykyisin tällä Turun joulurauhan julistuksella on kansallisen instituution asema, jonka se on saavuttanut juuri radioinnin ja sittemmin televisioinnin ansiosta.

"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla;
ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla
kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään
sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään,
sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulujuhlaa jollakin
laittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee,
on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen
rangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta
ja rikkomuksesta erikseen säätävät. Lopuksi toivotetaan kaupungin
kaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa."

Joululaulu - Sakari Topelius

"Tervehtii jo meitä,
joulu armahin,
tuli kylmän teitä,
armas kuitenkin.

Hänpä hymyellen,
tupahan jo saa,
lapset tanssiellen,
häntä seurajaa.

Kynttilät ne hohtaa,
tähtösinä niin,
sepä mielen johtaa,
Betlehemihin."


Karjalaispoika

Karjalaispoika lausumassa runoa sota-ajan joulujuhlassa, jouluaattona 24.12.1941. Kuva H. Harrivirta, SA-Kuva.

"Oi sä ilon suoja,
joulu herttainen,
rauhan, riemun tuoja,
talven kukkanen!

Polvillas sa meitä,
hypittelet vaan,
kutsut enkeleitä,
joukkoon laulamaan.

Enkel-ääniin liittää,
lapset äänens' saa,
kaikki hyvät kiittää,
Herraa Jumalaa."

Sininen hetki

On koittanut sininen hetki - loppiaisen juuri mentyä, tammikuun alussa. Sinisyydessä on jo hyvin pieni aavistus siitä, että joulun ja talven jälkeen saapuu kevät.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Thomas Backa


Lähteet
*Tapani Kunttu, Timo Soikkanen, Tarja Tuulikki Laaksonen: Joulurauha Suomen Turusta