JOULU
Joulun tunnelmissa pienin palasin - Joulun tilkkutäkki
Joulusta on kirjoitettu lähes lukematon määrä kirjoja ja niitä ilmestyy jokaisen joulun alla lisää.
Joulusta ja kaikista siihen liittyvistä perinteistä voi kirjoittaa vaikka tuhat tarinaa, eikä sittenkään ole
tullut vielä sanotuksi kaikkea. Nettisivulle ei mahdu tuhatta tarinaa - mutta tänne mahtuu mainiosti
pieni joulun tilkkutäkki.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Bengt Nyman
Lucia tuli Suomeen Ruotsista
Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta. Juhla periytyy monien muiden vuotuisjuhlien tapaan katolisesta pyhimyskalenterista.
Lucian päivän vietto on tullut Suomeen Ruotsista, jossa sitä tiedetään vietetyn jo 1700-luvun puolen välin tienoilta.
Uskotaan, että Suomessa Lucia-juhlaa olisi vietetty jo vuonna 1898 Turun ruotsalaisessa naislyseossa. Varmuudella tiedetään,
että Vöyrin kansanopistossa vietettiin Lucian päivää vuonna 1913, ja Högvallan emäntäkoulussa Lucian päivän perinne on jatkunut jo vuodesta 1919.
Ensimmäinen Lucia-kilpailu ja -kulkue järjestettiin Tukholmassa vuonna 1928 ja Helsingissä jo kaksi
vuotta myöhemmin vuonna 1930, jolloin Helsingfors svenska sångarförbund ja Brage- yhdistys järjestivät Allas Krönika -lehden avulla
ensimmäisen Lucia-kulkueen.
Folkhälsan järjesti ensimmäisen Lucia-keräyksen vuonna 1949, ja ulkoilmatapahtuma herätettiin uudelleen henkiin Helsingin keskustassa.
Koko Suomen virallinen Lucia kruunataan vuosittain Helsingin tuomiokirkossa.
Useilla paikkakunnilla valitaan oma Lucia-neito.
Nykyisen Lucia-perinteen yhteydet Pyhän Lucian kunnioittamiseen ovat varsin näkymättömät.
"Lucia on nykyisin
pukukulkuehahmo, joka tuo jouluna valoa pimeyden keskelle. Ihailemme ja palvomme Luciaa hänen ikuisen nuoruutensa ja kauneutensa vuoksi."
Joulukynttilät - kirkkokynttilät ja kusipojat
Joulun pimeydessä tuikkiva kynttilä on Kristuksen vertauskuva maailman valona.
Kynttilät tuovat jouluun valoa ja hartautta. Kynttilöiden valossa
hiljennytään kuulemaan jouluevankeliumia. Kynttilät tuovat jouluun myös elämää ja iloa.
Joulukuusen kynttilöiden ympärillä leikitään, lauletaan ja odotetaan jännittäen joulupukkia
ja joululahjoja.
Kynttilöitä on monen kokoisia ja monen värisiä erilaisiin käyttöihin.
Niitä on valettu kirkkokynttilöiksi, joulukuusen kynttilöiksi ja joskus aikoinaan tallikynttilöiksikin.
Pieniä, jäännöskynttilöitä on valettu lapsille ja näitä rätiseviä kynttilöitä on kutsuttu "kusipojiksi".
Kaikkein suurimmat ja komeimmat kynttilät valaisevat aina jouluaamuisin kirkkoa.
Kirkossa kynttilän liekki synnyttää valon ihmeen, joka symboloi Vapahtajan syntymää.
Erityiskynttilöitä ovat adventtikynttilät.
Erityiskynttilä on myös Tapaninpäivän kolmihaarakynttilä, joka viittaa Pyhään Kolminaisuuteen
ja tuo viestin uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Erityiskynttilöitä ovat myös haudoille joulurauhan julistamisen
jälkeen sytytetyt kynttilät, joiden liekit kuvastelevat ikuista elämää ja kuolemattomuutta.
Kuva
freepic.diller - www.freepik.com.
Joulutaikoja
Eipä ole Suomessa sellaista merkkipäivää tai vuotuisjuhlaa, johon kansa ei olisi keskuudessaan
liittänyt erilaisia uskomuksia ja suoranaisia taikoja. Joulu ei tee tässä suhteessa poikkeusta,
sillä jouluajan taikoja tunnetaan runsaasti.
Jotkut joulutaioista ovat ihan kuin juhannustaikoja, vain talvisin virityksin. Eräässä niistä
sulhoa kaipaileva neitokainen lakaisee tuvan lattian rikat ja roskat keoksi lattian keskiosaan.
Siitä hän sitten ottaa rikkakeon kankaanmutkaan ja käy ripottelemassa rikat neljän tien risteykseen.
Jos käy niin hyvin, että harakka tulee nokkimaan noita rikkoja, pääsee neito naimisiin seuraavan vuoden kuluessa.
Toisessa noitakeinossa neitokainen vilahtaa Tapanina salaa talliin ja kuiskuttelee siellä orin korvaan:
"Oi löydänkö jo pian rakkauden?!" - Jos hevonen tällöin hörähtelee ja vieläpä heilauttelee päätään sivuittain,
ei sulhoa ole lähiaikoina tulossa. Sama taikakeino toimii myös nuorukaisilla, heidän pitää vain tallissa
esittää sama kysymys tamman korvaan. Jos hevonen näiden kysymysten jälkeen nostelee päätään ja kuopaisee
tallin lattiaa kaviollaan, on sulho tai morsian ilmaantumassa jo heti alkaneen vuoden kevään kuluessa.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright
© Lisa
Villasukat ja piparkakut
Villasukat ja piparkakut kuuluvat kummatkin ihanteelliseen jouluun. Villasukathan ovat perinteinen vanhan ajan toivottu joululahja.
Piparkakut liittyvät villasukkiin siten, että niillä on molemmilla yhteinen tausta.
Ne nimittäin on tunnettu Suomessakin jo keskiajalla ja samassa paikassa. Naantalin birgittalaisluostarin nunnat
opettivat paikallisille ihmiselle taidon kutoa villasukkia. He opettivat myös taidon
leipoa pippurilla maustettuja pipareita.
Tyttö lukee kynttilänvalossa kirjaa vierellään pöytäjoulukuusi. Kuva vuodelta 1934, kuvaaja Aarne Pietinen, Museovirasto.
Taas kaikki kauniit muistot
Vuonna 1955 Yleisradio aloitti erään kauneimpiin joululauluihimme liittyvän perinteen.
Radiosta kuullun joulurauhan julistuksen jälkeen kantautui radiosta Sulo Saaritsin laulamana
"Taas kaikki kauniit muistot". Sitä edelsi kuuluttajan joulutervehdys "omasta ja Yleisradion puolesta".
Tämä joululaulu virittää kuulijansa joulun syvimpään viestiin ja hartaimpaan tunnelmaan. Sulho Rannan säveltämässä
joululaulussa Viljo Kojon runo välittää kuulijoille sen, mitä joulurauhan sisältö on aidoimmillaan.
