Jooga
Sana jooga tarkoittaa yhtymistä, yhdistämistä ja ykseyttä.
Jooga on itsekasvatusjärjestelmä, joka kehon ja mielen hallinnan avulla pyrkii vapauttamaan
ihmisen sidonnaisuuksista ja harhakuvitelmista. Se pyrkii kehittämään ihmisen itsetuntemuksen
täydelliseksi, niin että hän saavuttaa tajunnallisen valaistumisen ja yhtymisen jumalalliseen prinsiippiin.
Joogassa vähittäinen vapautuminen aineen kahleista ja saṃsārasta (elämän kiertokulku) vie hengen korkeimpaan viisauteen
ja iäisyysulottuvuuteen.
Monista erilaisista joogalajeista länsimaissa tunnetuin on rauhallinen, klassinen hathajooga. Se on kehokeskeinen ja pitää sisällään lukuisia, erilaisia
ruumiinharjoituksia ja asentoja, joista käytetään nimitystä asana. Hathajoogan sanotaan edistävän vain vähän henkistä kehitystä.
Kuva Copyright
© bearfotos - www.freepik.com.
Joogamuotoja on lukuisia erilaisia. Yksi tapa erotella joogamuodot toisistaan on jakaa harjoitukset klassisiin ja moderneihin joogiin.
Suomessa harrastettuja yleisimpiä joogamuotoja ovat ovat hathajoogan ohella astanga-, bikram- ja klassinen jooga, jolla tarkoitetaan Patanjalin Yoga-sutraan tiukasti perustuvaa joogaa.
Astangajooga on liikunnallisempi muoto hathajoogasta. Bikramjooga on lämpöjoogaa ja se tehdään lämpöisessä, noin 40-asteisessa huoneessa.
Muita joogamuotoja ovat esimerkiksi dynaaminen sivananda-jooga ja rauhallinen, enemmän kiinalaiseen perintöön pohjautuva yin-jooga.
Hindulaiseen, alkuperäiseen joogaan tärkeinä liittyvät erilaisten asentojen ohella hengityksen hallinta, aistien hallinta, mielen keskittäminen
tiettyyn kohteeseen, meditaatio eli syvällinen mietiskely ja kontemplaatio eli ylitietoisuuden tila, joka on joogan lopullinen päämäärä.
Perinteistä joogaa harrastavan pitää pidättäytyä vääristä teoista, johon sisältyy väkivallasta pidättäytyminen, totuudellisuus, pidättäytyminen varastamisesta,
kohtuullisuus ja aistillisuuden hallinta sekä himoitsemattomuus ja ahneudesta pidättäytyminen. Nämähän ovat sinänsä hyviä elämänohjeita kaikille, eivät vain joogeille.
Jooga ei useinkaan ole askeettista pyrkimystä kohti valaistumista, vaan se voi olla miellyttävä rentoutumishetki
arjen kiireiden keskellä. Kuva Copyright
© garetsvisual - www.freepik.com
Salatieteestä nykypäivän liikuntalajiksi ja rentoutushetkeen
Alunperin jooga oli syntymaassaan Intiassa salatiede, koulukuntineen ja mestareineen.
Vain pitkälliset valmistelut läpäissyt oppilas saattoi saada vihkimyksen gurulta.
Nykymuotoinen jooga sai alkunsa 1800-luvulla ja saapui Eurooppaan 1850-luvulla.
Läsimaissa jooga on etääntynyt kauas alkuperäisistä, uskonnollisista tavoitteistaan.
Joogin motiivina ei ole enää palava halu nopeaan jumalyhteyden muodostamiseen, jossa minuuden kahleet murtuvat.
Eikä hän halua kulkea porras portaalta kohti suurta valaistumista.
Joogasta on kuitenkin hyödynnetty lukuisia, siihen liittyviä sekä hengen että ruumiin kannalta positiivisia piirteitä. Se on oiva tapa
irtaantua arjen kiireistä ja suoda itselleen omaa aikaa sekä harjoittaa samalla mietiskelyä, hiljentymistä ja meditaatiota.
Eikä vähiten merkityksellistä ole se, miten joogan avulla voi moninaisesti harjoittaa kehoaan ja
parantaa kuntoaan ja terveyttään fyysisesti. Ihan kuin voimistelussa, tai pitäisikö joidenkin liikkeiden kohdalla sanoa, akrobatiassa.