Lordin kruunu Skotlannista. - Kuva yllä Copyright © Geni - Creative Commons.



Tällainen kaunis koristekeppi on laitettu aikoinaan Intiassa lihavan maharadjan turbaaniin. Runko on kultaa ja vihreät jalokivet ovat smaragdeja. "Treasures of a Desert Kingdom: The Royal Arts of Jodhpur, India", an exhibit at the Royal Ontario Museum in Toronto. - Kuva Copyright © Maia C - Creative Commons.

Kruununjalokivet

Kuninkaitten ja keisareitten hoveihin on vuosisatojen myötä koottu mittaamattoman arvokkaita kruununjalokivien kokoelmia. Näin on tehty erityisesti Euroopassa, mutta toki myös muualla, kuten Intiassa ja muualla Kaakkois-Aasiassa.

Englannin 4 miljardin dollarin kruununjalokivet

Yhdistyneen kuningaskunnan kruununjalokivet ovat maailman täydellisin kruununkalleuksien kokoelma. Kokoelmassa on mm. 23 578 jalokiveä, joista yksi on Cullinan I (530 karaattia (106 g), maailman suurin kirkashiottu timantti. Se on sijoitettu kuninkaalliseen valtikkaan. Se leikattiin suurimmasta koskaan löydetystä jalokivilaatuisesta raakatimantista, samannimisestä Cullinanista, joka löydettiin Etelä-Afrikasta vuonna 1905 ja esiteltiin kuningas Edvard VII:lle.



Kuningatar Elisabet II kruunupäisenä vuonna 1959. - Kuva Copyright © Library and Archives Canada - Creative Commons.

Brittien kokoelmassa on kalliita yksittäisiä esineitä. Cullinan I timantin arvo on 525 miljoonaa dollaria. Pyhän Edwardin kruunun, jossa on 444 jalokiveä, arvo on 39 miljoonaa dollaria. Kuningas Yrö IV maksoi vuonna 1820 yhdestä miekasta summan, joka olisi tänä päivänä 660 miljoonaa dollaria. Koko kokoelman arvon määrittäminen rahallisesti on tietenkin mahdotonta, sehän on ääretön, mutta kokoelman arvoksi asiantuntijat arvioivat nykyisin kuitenkin 4 miljardia dollaria.



Kruunu, UK:n kruununjalokivet. - Kuva Copyright © Seshadri Dhanakoti - Creative Commons.

Skottien kruununjalokiviä. Kuningatar Maria I:n eli Maria Stuartin kruunajaisten kruunu, valtikka ja miekka vuodelta 1543. Edinburghin linna, Skotlanti. - Kuva Copyright © Steve Swayne - Creative Commons.



Keisarin kruunu keskiajan Saksasta.

Saksan kruununjalokivet

Nykyisen Saksan mailla on historian saatossa ollut lukuisia monarkioita, joiden linnat ja palatsit ovat pursunneet kultaa ja timantteja. Saksan kuningaskunnalla on ollut kruununjalokivet Pyhän Rooman valtakunnan ajoista alkaen aina vuoteen 1806 saakka. Sen jälkeen oli Preussin kruununjalokivien aikakausi vuosina 1871 - 1918.



Fredrik I oli Württembergin herttua vuosina 1797–1805 (nimellä Fredrik II) ja ensimmäinen Württembergin kuningas vuosina 1806–1816.

Saksan monarkioiden päättymisestä vuodesta 1918 lähtien eri osavaltioiden kuninkaallisia aarteita ja jalokiviä on Saksassa säilytetty museoissa, koska koko Saksa on nykyisin tasavalta.

Katariina II Suuri hymyilee muotokuvassaan nautiskelevasti, eikäpä se mikään ihme olekaan. Hänellä oli käytössään rajattomat varat, joten hän saattoi ostaa itselleen jalokiviäkin määrättömästi.

Venäjän kruununjalokivet - maailman kuuluisin timantti: Orlovin timantti

Venäjällä Romanovien dynastia hankki satojen vuosien aikana pohjattomilla kassavaroillaan valtavat määrät rikkauksia, kultaa ja timantteja.

Erityinen keräilijä, suorastaan ahmatti hankinnoissaan ja keräämisessään oli Katariina II Suuri, joka oli Venäjän keisarinna vuosina 1762 – 1796. Katariinan taidekokoelmiin kuului yli 3 miljoonaa maalausta, veistosta ja esinettä.

Saadakseen itselleen mahdollisimman paljon upeita jalokiviesineitä, Katariina perusti Pietariin jalokiviliikkeitä käsityöläisineen. Tämän myötä hänen arvoesinekokoelmansa kasvoi niin suureksi, että lopulta hänen Talvipalatsin keisarillinen makuuhuoneensa muutettiin yksinomaan kokoelmahuoneeksi. Se oli täynnä lasikaappeja, joissa oli esillä hänen kaulakorujaan, sormuksiaan, rannekorujaan, nuuskalaatikoita ja miekkavöitä muiden aarteiden joukossa.

Katariina Suurella oli Venäjän jalokiviliikkeiden ohella omia suosikkiliikkeitään ympäri Eurooppaa. Ne toimittivat hänelle jatkuvana virtana jalokivitöitä ja muita koruja ja arvoesineitä. Poliittisessa elämässäänkin Katariina suosi jalokiviä. Hovissa ja kenraaleitaan tavatessaan hän lastasi hiuksensakin tupaten täyteen irrallisia jalokiviä.

Katariina oli sitä mieltä, että mitä leveämpi oli naisen hame, sitä rikkaammalta ja voimakkaammalta hän näytti. Sama päti hänen mukaansa jalokiviin. Mitä enemmän hänellä oli niitä yllään, sitä kunnioittavampia ja pelokkaampia olivat alamaiset.



Orlovin timantti. 189,62 karaatin sinvihreän timantin arvo on nykyisin noin 200 miljoonaa euroa. - Kuva Copyright © Elkan Wijnberg - Creative Commons.

Katariina Suuri sai myös lahjakseen runsaasti jalokiviä. Yksi hänen lukuisista rakastajistaan, Grigori Orlov, lahjoitti paitsioon jouduttuaan Katariinalle yhden maailman suurimmista timanteista voittaakseen tämän suosion takaisin. Timantti tunnetaan luonnollisesti nimellä Orlovin timantti. Nykyään Orlov-timantti on edelleenkin kiinnitettynä keisarilliseen valtikkaan ja se on yksi tärkeimmistä esineistä Kremlin asehuoneessa, yhdessä maailman suurimmista jalokivi- ja korukokoelmista, Moskovan Kremlissä sijaitsevassa museossa.

Sivuston lähteet.

Ranskan kruununjalokivet. - Kuva Copyright © ecv5 - Creative Commons.

Ranskan kruununjalokivet

Ranskassa kruununjalokivet olivat kuninkaallisen vallan symboleina vuodet 752 - 1825. Niitä käyttivät lukuisat Ranskan kuninkaat ja kuningattaret. Sitten kokoelma hajotettiin ja kolmas tasavalta möi suurimman osan jalokivistä vuonna 1885. Jäljelle jääneistä kruunuista ja muista kalleuksista suurinta osaa säilytetään nykyisin Louvren Galerie d'Apollonissa. Osa jalokivistä ja muista esineistä on säilytetty Ranskan kansallismuseoon.