Kauneimmat italialaiset laulut ja laulelmat. Italialaista populäärimusiikkia, musica leggera, edustavat iskelmät - italoiskelmät.
Lazzarella
Sävel: Domenico Modugnon ja Riccardo Pazzaglian kirjoittama.
Lazzarella on Domenico Modugnon ja Riccardo Pazzaglian kirjoittama italialainen iskelmä vuodelta 1957. Aurelio Fierron esittämänä se sai toisen sijan
viidensillä Festival della Canzone Napoletana -juhlilla Napolissa. Suomessa kappale tunnetaan Laila Kinnusen ensilevytyksenä vuodelta 1957.
Lazzarella edustaa napolilaista lauluperinnettä, Canzone napoletana, jossa laulut esitetään Napolin kielellä. Napolilaiset laulut ovat usein romanttisia serenadeja ja rakkauslauluja.
Monet lauluista kertovat nostalgisesta kaipauksesta Napoliin sellaisena, kuin se ennen oli.
Tähän napolilaisten laulujen joukkoon luetaan suuri määrä sävellettyä populaarimusiikkia,
kuten kappaleet "Maruzella"; "O sole mio"; "Torna a Surriento"; "Funiculì, Funiculà"; "Santa Lucia" ja monet monet muut.
Lazzarella oli yksi 1950-luvun lopun italoiskelmäaallon levytyksistä, jolloin Suomessakin suosioon nousi monia italialaisia lauluja.
Niiden tekstien asetelma oli lähes aina sama: mies on kiinnostunut nuoresta naisesta, mutta nainen ei miehestä. Toisen samantapaisen hitin Maruzzellan tavoin Lazzarella on
kotoisin Napolista. Ari Poutiaisen mukaan Jaakko Salon sovitus Laila Kinnusen levytyksessä on alkuperäistä Aurelio Fierron levytystä jazzillisempi
erityisesti puhaltimien käytön osalta. Musiikki-Fazer mainosti Lazzarellaa silloisen muotivillityksen mukaan calypsona.
Laila Kinnuselle Lazarella oli suuri läpimurtolevy ja se teki hänestä hetkessä kaikkien tunteman. "Sun kujeilusi pienet nuo" soi kaikkialla
ja keväällä 1958 Lazarella oli Suomen myydyin levy. Sen menestystä voi selittää tarttuvalla melodialla ja Saukin erinomaisella tekstillä,
mutta vähintään yhtä tärkeä tekijä oli uuden, 18-vuotiaan laulajattaren mukaansa tempaava, leikittelevän kepeä tulkinta.
"Näin puserosi kukikkaan ja kannet kirjojen
Kun saavuit nuori neiti koulutietä kulkien..."
Suomalaiset sanat: Sauvo Puhtila eli sanoittajanimimerkki Saukki. Saukki sanoitti ja käänsi etupäässä iskelmiä, 1950-luvulla varsinkin italialaisia.
Hänen eri nimimerkeillä kirjoittamiaan tekstejä on päätynyt äänilevyille liki 2 000. Suomen suurimpiin levy-yhtiöihin 1950- ja 1960-luvuilla kuuluneen Scandian menestys oli
kolmen miehen, Saukin, sovittaja ja levytyskapellimestari Jaakko Salon ja äänittäjä Aarre Elon ansiota.
Suomalaisia esittäjiä: Laila Kinnusen ensilevytys vuodelta 1957.
Kinnusen ohella laulua teki tuoreeltaan tunnetuksi Suomea kiertänyt italialaislaulaja Umberto Marcato.
Muita esittäjiä: Per-Erik Förars, Miliza Kiri, Kalevi Korpi, Olavi Virta ja Brita Wesander
sekä Eino Grön (1979), Kai Lind (1975), Vieno Kekkonen (1979), Raija Ruuska (1978) ja Reijo Taipale (1977).
Lähteet:
*Fenno: Suomalaiset äänitteet 1901 - 1999
*Fono.fi - äänitetietokanta
*Lasse Erola: Rakkauden Sävel - Helsinki-kirjat Oy
*Ismo Loivamaa: Ihmeelliset iskelmät - Avain
*Marko Tikka: Iskusäveliä - Atena
*Peter von Bagh, Ilpo Hakasalo: Iskelmän kultainen kirja - Otava
*Kansalliskirjasto
*Anita Nehrenheim: Italia - kieli ja kulttuuri
*Wikipedia
*Yle, Elävä arkisto: Keskenkasvuisen Robertinon laulu lumosi myös Suomessa
*Kotimaisten kielten keskus: Hopeisen kuun määrittelyä
*Yle, Jenna Vehviläinen: Euroviisut eivät juuri kiinnosta Italiassa, mutta historiallista San Remon laulukilpailua seuraa lähes koko maa
*Noi-lehti: Evviva la musica italiana!
*Britannica: La strada
*DocPlayer.net
Rooma. Isä ja tytär. Taustalla häämöttää antiikin Rooman aikainen amfiteatteri Colosseum.