Italialaiset laulut ja laulelmat - italoiskelmät
Italialaisella lauluperinteellä on pitkä historia. Monet napolilaiset kansanlaulut ja laulelmat tunnetaan kaikkialla maailmassa.
Tunnetuimpia niistä on esimerkiksi O sole mio.
Italialaista populäärimusiikkia,
musica leggera, edustavat iskelmät valloittivat
koko maailman 1900-luvun puolivälin aikaan. Niitä käännettiin eri kielille, myös suomeksi.
1950-luvun puolivälissä alkoi Suomessa varsinainen italialaisten iskelmien kausi, joka osin johtui italialaisen
elokuvan samanaikaisesta noususta.
Harvassa Euroopan maassa italialaiset sävelmät saavuttivat sellaisen suosion, kuin Suomessa.
Aivan tarkalleen, italianiskelmien voittokulku Suomessa alkoi vuonna 1954, Annikki Tähden
levyttämästä kappaleesta "Laulu kahdesta pennistä".
Laila Kinnunen vuonna 1965, kuvaaja Kuvasiskot. - Kuva Copyright
© Museovirasto - Creative Commons.
Iskelmätaivaan tähdet
Italosävelmät kuultiin monenmoisina tulkintoina, usein Olavi Virran tai Laila Kinnusen esittäminä.
Varsinkin Laila Kinnusen 1950-lukua tai edes hänen kokonaisuraansa on vaikea kuvitella
ilman Lazzarellan tai Maruzzellan kaltaisten laulujen lumovoimaa. 1950-luvun lopulla Suomen listakärjen
iskelmistä yli puolet oli italialaista alkuperää.
Levykansia 1950 - 1960-luvulta. Kuva Copyright © Marko Forsten - Creative Commons.
1950-luvun lopulla iskelmätaivaallemme kohosi italoiskelmien myötä joukko uusia tähtiä ja koettiin
okein naislaulajien aalto - samalla kun jo hieman aiemmin uransa aloittaneet siivittivät menestystään
italoiskelmien myötä. Heitä olivat Ritva Simuna, Vieno Kekkonen, Seija Lampila, Tuula-Anneli Rantanen, Tuula Siponius,
Eila Pellinen, Inkeri Ketola, Anna-Liisa Pyykkö, Rauni Pekkala, Synnöve Rehnfors, Brita Koivunen, Tuula Ikäheimo, Irmeli Mäkelä, Rita Elmgren ja Seija Karpiomaa,
sekä Annikki Tähti, Maynie Sirén ja Metro-tytöt.
Suomalaiseen sielunmaisemaan äärimmäisen kauniit ja romanttiset, kaihoisan tenhoavat ja surumieliset,
myös pirteät ja nuorekkaat italoiskelmät sopivat täydellisesti
ja niistä tuli meillä erittäin suosittuja. Suuresta osasta noiden aikojen italoiskelmiä on tullut ikivihreitä
ja niitä esitetään ja joskus levytetäänkin edelleenkin.
Tanssin taikaa vuonna 1958, jolloin italialaisten iskelmien suosio oli suurimmillaan. Kuva, kuvaaja István Rácz, Copyright © Museovirasto - Creative Commons.
Umberto Marcato ja Robertino - italomusiikin suurlähettiläät
Italialaisen musiikin voittokulkua Suomessa edesauttoi varsin ratkaisevasti italialaisen musiikin suurlähettiläs,
pehmeän hunajaisen lauluäänen omannut Umberto Marcato. Hän oli kotimaassaan Italiassa varsin tuntematon laulaja, mutta Pohjolaan koiuduttuaan hänestä
tuli yksi Suomen näkyvimpiä, eturivin laulutaiteilijoita.
Umberto Marcato levytti meidän markkinoitamme varten
omat näkeymyksensä italialaisista menestysiskelmistä - alkuperäisesityksiä ei siten täällä edes juuri kuultukaan.
Umberto Marcato tarjosi myös suomalaisille naisille mahdollisuuden nähdä ja tarkastella ihan läheltä noita etelän komeita,
tulisia ja tummia miehiä, sydämenmurskaajia, eikä tämä puoli ollut suinkaan mitenkään vähäarvoinen asia, vaan se edesauttoi mitä suurimmin
italialaisen musiikin suosiota. Ihan kohtahan alkoikin sitten jo massaturismin aika, ja suomalaisetkin pääsivät lomailemaan
etelän rannoille, missä katsottavaa riitti ihan toisessa mittakaavassa.
Robertino 15-vuotiaana vuonna 1961. Kuva Copyright © Nationaal Archief.
Umberto Marcaton ohella italialaisen musiikin suurlähettiläänä Suomessa esiintyi poikalaulaja Robertino, koko nimeltään
Roberto Loreti. Hän nousi 1960-luvun alussa Pohjoismaiden suursuosikiksi alle murrosikäisenä. Kirkasääninen tenavatähti hullaannutti suomalaisyleisöäkin moneen otteeseen.
Suomeen Robertino tuli ensivierailulle joulun alla 1960 ruotsalaisesta teatterista lähetettyyn television viihdeohjelmaan
"Aikamme Huiput". Robertino vieraili Suomessa ahkeraan myös myöhemmin 1960-luvun alkupuolella televisio-ohjelmissa ja konserteissa.
Niistä huomattavimmat olivat esiintymiset Linnanmäellä helluntaina 1961, elokuussa 1961 Turun Messuilla ja syyskuussa yli viikon kiertue ympäri
Suomea. Vuonna 1988 Robertino oli päätähtenä Lahden konserttitalosta televisioidussa italialaisen musiikin illassa. Robertino esiintyi
Suomessa jälleen Turun Messujen 50-vuotisjuhlien tähtiesiintyjänä elokuussa 2011. Robertinon levyt tulivat suosituiksi myös Suomessa, ja kolme
vuonna 1961 eniten myytyä EP-levyä olivat kaikki hänen laulamiaan.
Sauvo Puhtila, nimimerkki Saukki, vuonna 1965.
Sauvo Puhtila
Sauvo Puhtila eli sanoittajanimimerkki Saukki (1928 - 2014), oli suomalainen sanoittaja (monella eri nimimerkillä), säveltäjä ja radiotoimittaja.
Saukki sanoitti ja käänsi etupäässä iskelmiä, 1950-luvulla varsinkin italialaisia. Hänen mestarillisilla sanoituksillaan oli varmasti
suuri osansa siinä, että italoiskelmistäkin tuli niin suosittuja Suomessa.
San Remon musiikkifestivaalien pitopaikka Ariston-areena.
San Remon musiikkifestivaalit
San Remon musiikkifestivaalit ovat olleet jo pitkään italiaisen populaarimusiikin suurin esiintymislava ja tärkeä osa Italian musiikkihistoriaa.
Kutakuinkin kaikki italoiskelmämme ovat käyneet ensiksi esittäytymässä San Remossa.
Italian pohjoisosassa, lähellä Ranskan rajaa sijaitsevassa San Remon kaupungissa, järjestetään vuosittain
San Remon musiikkifestivaalit (Festival della canzone italiana). Festivaalien laulukilpailu keskittyy
italialaiseen laulelmamusiikkiin.
Kilpailu on alkanut vuonna 1951, ja se sijoittuu ajallisesti helmi–maaliskuun vaihteen tienoille.
Kilpailu on siten järjestetty jo ennen Euroviisuja ja sen sanotaan olleen inspiraationa Euroviisuille.
Vuodesta 1977 lähtien tapahtuma on järjestetty Ariston-teatterissa.
Italialaisille San Remon laulukilpailu on hyvin tärkeä tapahtuma. Kaikenikäiset italialaiset vetäytyvät helmikuussa koteihinsa television äärelle katsomaan kilpailua,
ja lehdet ovat viikon ajan täynnä pelkkää San Remoa. Festivaalit kestävät 4 – 5 päivää, ja tunnelma on sekoitus karnevaalia ja gaalaa.
Lähteet:
*Fenno: Suomalaiset äänitteet 1901 - 1999
*Fono.fi - äänitetietokanta
*Lasse Erola: Rakkauden Sävel - Helsinki-kirjat Oy
*Ismo Loivamaa: Ihmeelliset iskelmät - Avain
*Marko Tikka: Iskusäveliä - Atena
*Peter von Bagh, Ilpo Hakasalo: Iskelmän kultainen kirja - Otava
*Kansalliskirjasto
*Anita Nehrenheim: Italia - kieli ja kulttuuri
*Wikipedia
*Yle, Elävä arkisto: Keskenkasvuisen Robertinon laulu lumosi myös Suomessa
*Kotimaisten kielten keskus: Hopeisen kuun määrittelyä
*Yle, Jenna Vehviläinen: Euroviisut eivät juuri kiinnosta Italiassa, mutta historiallista San Remon laulukilpailua seuraa lähes koko maa
*Noi-lehti: Evviva la musica italiana!
*Britannica: La strada
*DocPlayer.net
*Nuotit Menu-sivulla, Pngtree.com
