Himalaja - Ikuisen lumen koti
Himalaja on sanskritin kieltä, ja tarkoittaa "Ikuisen lumen koti". Himalaja sijaitsee Pakistanin, Intian, Nepalin, Bhutanin ja Kiinan alueella.
Himalaja on maailman mahtavin vuoristo, joka halkoo Aasian eteläosaa 2 500 kilometrin matkalta.
Sillä on leveyttä 200 - 300 km. Se ulottuu jättimäisenä kaarena
lännessä Pamirin vuoristoon, Intian osavaltioiden Jammun ja Kashmirin alueille, kulkee Nepalin lävitse ja yltää idässä Assamin osavaltioon, Brahmaputran mutkaan saakka.
Se on siten Etu-Intian ja Tiibetin välissä.
Himalaja on nuori alppilainen poimuvuoristo, joka syntyi tertiäärikauden lopulla Etu-Intian ja Euroopan mannerlaattojen
valtavassa puristuksessa.
Kuvassa Mount Everest, joka on merenpinnasta mitattuna maailman korkein vuori Nepalin Sagarmathan vyöhykkeen ja Kiinan Tiibetin autonomisen
alueen rajalla Himalajan vuoristossa. Sen korkeus on 8 848,86 metriä. Muiden valtavien huippujen
ympäröimänä, vuori näyttää valloittamattomalta ja luoksepääsemättömältä.
Mount Everestin valloitus
Brittiläiset antoivat Himalajan korkeimmalle vuorelle nimeksi Mount Everest, brittiläisen insinööriupseerin, Sir George Everestin mukaan. Paikallisesti
Himalajan huippu tunnetaan paremmin nimellä Qomolangma, "Maan Äitijumalatar".
Englantilainen vuoristokiipeilijä George Mallory sanoi ennen retkeään vuonna 1921: "Ensin on löydettävä itse vuori". Mallory löysi Mount Everestin,
mutta menetti henkensä vuonna 1924, yrittäessään kiivetä sille. Seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana yhdeksän muuta retkikuntaa uhmasi sen pelottavia oloja:
äkkijyrkkiä kalliorinteitä, syvää, hienoa lunta, hurjia myrskyjä, läpitunkevaa kylmyyttä ja keuhkoja kuristavaa ohutta ilmaa.
Mount Everstin valloittivat ensimmäisinä vuonna 1953, luiseva ja 193 cm pituinen uusiseelantilainen, mehiläistenhoitaja Edmund Hillary ja pieni mutta väkivahva šerpa Tenzing Norgay.
He kiipesivåt hitaasti mutta varmasti huipulle, ja Hillary totesi noususta myöhemmin: "Kiipesimme, koska kukaan aiemmin
ei ollut sitä tehnyt; se oli vuori, jolle oli kiivettävä. Kuitenkin vaara lisäsi oman viehätyksensä. Jos Mount Everestin huipulle
kipuaisi vaivattomasti, koko nousu olisi maailman ikävystyttävin asia". Noin muutenhan Hillary totesi ylipäänsä "kiipeilevänsä vain huvin vuoksi".
Kaksikon ollessa huipulla, Hillary otti kuvan kantajastaan Tenzingistä. Hillarystä itsestään ei tälläista kuvaa ole olemassa, sillä Tenzing ei osannut
käyttää kameraa, eikä huipulla ollut aikaa asian opettelemiseen.
Vuoteen 2020 mennessä Everestille oli noussut jo 10 184 ihmistä. Suomalaisista Everestille on kiivennyt ensimmäisenä Veikka Gustafsson keväällä 1993 ja uudelleen ilman lisähappea keväällä 1997.
Himalajan jako kolmeen osaan
Vuoristo jakaantuu kolmeen jonoon. Pohjoisimpana on Ylä-Himalaja, jonka alueella on Mount Everest. Keskimmäinen jono on
Ala-Himalaja. Eteläinen jono on Ulompi Himalaja. Sen alueella ovat Siwalikvuoret, joiden keskikorkeus on vain 1 000 - 1 500 metriä.
Vuorijonojen korkeus kasvaa etelästä pohjoiseen. Ala-Himalajan keskikorkeus on 2 000 - 4 500 metriä. Ylä-Himalajan keskikorkeus
on yli 6 000 metriä.
Himalajan pohjoispuolella kulkee sen rinnakkaisjono, Transhimalaja.
Kiikarissa Mount Everest.
Himalajan kasvillisuus
Idässä, missä vuotuinen sademäärä nousee 2 500 mm:iin, alarinteiden bambutiheiköt muuttuvat ylempänä trooppisiksi
sade- ja monsuunimetsiksi (mm. terai-nimissiä viidakoita), jotka ulottuvat jopa 1 500 metrin korkeuteen saakka.
Siitä ylöspäin, 2 700 metrin korkeudelle asti, kasvaa subtrooppisia metsiä, joiden pääpuulajit ovat tammi ja laakeripuu.
Nämä subtrooppiset metsät vaihtuvat vähitellen lauhkean vyöhykkeen havumetsäksi mäntyineen, kuusineen ja setreineen.
Vuorikiipeilijöiden retkikunta etenee kohti Mount Everestin perusleiriä.
Havumetsän yläpuolella, 3 500 - 4 000 metrin korkeudessa, on alpiininen vyöhyke, jossa tavataan
Rhododendron-lajien vallitsemia pensastoja ja alppiniittyjä.
Vuoriston keski- ja itäosien
välillä on kasvillisuusrajoissa joitakin eroja.
Ikuisen lumen raja vaihtelee korkeussuhteiden mukaan ja se on pohjoisrinteillä 5 300 metriä, etelärinteillä 4 900 metriä.
Niinpä Ylä-Himalajan huiput ovat pysyvästi lumen peitossa.
Jakit kuljettavat varusteita Mount Everestin perusleiriin Nepalissa.
Himalajan eläimistö
Himalajan trooppisissa sademetsissä elävät mm. tiikeri, leopardi ja norsu. Havumetsäalueen lajeja
ovat villisika, villikoira, ilves ja hirvieläimet. Alpiinisella vyöhykkeellä, heinää ja pensaikkoa kasvavalla
alueella viihtyvät luonnonvaraisina jakit, joita käytetään myös kantojuhtina.
Tulitaviokuurna (Haematospiza sipahi). Kaunis peippojen heimoon kuuluva varpuslintu, jonka ainakin kaikki
Himalajan maisemissa käyvät lintuharrastajat haluavat bongata. - Kuva Copyright
© Hari K Patibanda - Creative Commons.
14 maailman korkeinta vuorta
Maailmassa on 14 vuorta, joilla on korkeutta yli 8 kilometriä ja ne kaikki sijaitsevat Himalajalla.
Mount Everest (8 850 m)
K2 (8 611 m)
Kanchenjunga (8 586 m)
Lhotse (8 545 m)
Makalu (8 462 m)
Cho Oyu (8 201 m)
Dhaulagiri (8 167 m)
Manaslu (8 163 m)
Nanga Parbat (8 126 m)
Annapurna (8 091 m)
Gasherbrum I (8 068 m)
Broad Peak (8 047 m)
Gasherbrum II (8 035 m)
Shishapangma (8 027 m)
Horisontissa Mount Everest.
Himalajan ilmasto
Himalaja muodostaa ilmastollisen rajan Aasian mantereen eteläosan ja Keski-Aasian väliin.
Kostea lounaismonsuuni antaa viimeiset sateensa vuoriston etelärinteille, ja samalla vuoristo suojelee Intiaa
kuivan ja suhteellisen kylmän koillismonsuunin vaikutuksilta.
Vuorisysteemissä on suuria ilmaston vaihteluja. Keskilämpö mm. etelärinteiden
alaosissa on 20 - 25 °C ja pohjoisrinteiden laaksoissa 10 - 15 °C. Vaihtelut johtuvat osittain korkeussuhteista
ja osittain siitä, että Intian valtameren kesämonsuuni vaikuttaa enemmän Himalajan itä- kuin länsiosassa.
Lumisateita on etenkin Himalajan länsiosissa, jäätiköitä esiintyy koko Himalajan alueella.
Luostari Himalajalla, Mount Everestin alueella.
Lähteet
*Suuri maailmantieto - Valitut Palat
*Maailman maat ja kansat: Aasia - Valitut Palat
*Maat ja kansat - Otavan maantieteellinen tietosanakirja
*Kodin suuri tietosanakirja - Weilin+Göös
*Spectrum - WSOY
*Wikipedia