Peippojen heimo

Peipot (Fringillidae) on monilukuinen lintuheimo varpuslintujen (Passeriformes) lahkossa. Suomessa tavataan parikymmentä peippolajia, jotka kuuluvat kahteentoista sukuun. Peipoille tunnusomaisia piirteitä ovat tukevan paksu, yleensä teräväkärkinen nokka, joka on siemenravintoon sopeutunut, aaltoileva lentorata sekä parvien muodostus pesimäajan ulkopuolella. Kooltaan peipot ovat melko pieniä. Sukupuolet ovat useissa tapauksissa erivärisiä ja aina niin, että koiras on pesimispuvussaan kirkasvärisempi kuin naaras. Yksi heimon lajeista on hemppo.

Hemppo (Linaria cannabina)

"Hempoilla on selkeä työnjako. Koiraan viettäessä aikaansa laulaen tai ympäristöään tarkkaillen, mielipaikaltaan pensaan latvasta, naaras ahertaa pesänrakennuksessa."

Hemppo on pieni ja hoikka, kaikinpuolin viehättävä peippolintu. Se on hieman urpiaista suurempi, mutta viherpeippoa pienempi. Sillä on pituutta 13 – 14 cm ja painoa noin 17 grammaa. Hemppokoiraalla rinta ja otsa ovat pesimäkaudella karmiininpunaiset. Sillä on pähkinänruskea selkä, valkokuvioiset siivet, valkoinen yläperä ja valkoreunainen pyrstö. Pää on harmahtava, kurkku valkeahko ja hienosti tummaviiruinen. Vatsa on valkea, kupeet kellanrusehtavat ja lyhyen kartiomainen nokka on siniharmaa. Kaiken kaikkiaan hemppo on ulkonäöltään soman näköinen.

Urpiaisen - jolla on myös punainen otsa - erottaa hemposta mustasta leukalapusta ja harmaanruskeasta, mustajuovaisesta selästä.

Naaras ja nuori lintu ovat vaatimattomasti beigenharmaan ruskeita ja juovikkaita, niiltä puuttuu punainen väri otsasta ja rinnasta. Poikkeuksellisesti naaraalla voi olla aavistus punaista rinnassa ja toisaalta eräiden koiraiden rinnassa voi olla punaisen sijasta ruskeita täpliä.

Sulkasadon jälkeen elo-syyskuussa hemppo muuttuu melkoisen huomaamattomaksi, harmaanbeigeksi ja kauttaaltaan viiruiseksi. Koiraalla punainen väri on syksyllä ruskeankellertävien höyhenkärkien peitossa, tullen kunnolla taas uudelleen näkyviin vasta kulumisen myötä keväällä.

Hempon lento on joutuisaa ja matalasti aaltoilevaa. Koiraan siivissä välähtää lennossa valkoinen laikku. Hempot liikkuvat pareittain tai pieninä parvina ja nousevat iloisesti äännellen maasta tai pellon laidalla kasvavista, matalista pensaista lentoon. Hemppojen käyttäytyminen on pirteää tai hieman levottoman tuntuista. Tuon tuostakin ne ponnahtavat hyppivään lentoon ja laskeutuvat saman tien taas alas.

Säveliä, vihellyksiä ja viserryksiä

Hempon lento- ja yhteysääni on kuiva, lapinsirkkumainen de-de-de, tai toisin kirjoittaen du-du-du tai du-dup, du-dup. Kutsuääni, joka usein kuuluu lentoäänen seasta, on surumielinen vihellys pju.

Hemppo laulaa ympäri vuoden, talvella vaimeammin. Hempon laulussa ei varsinaista, selvää säettä ole. Hempon laulu on sekoitus kuivia, nenäsointisia ja rosoisia säveliä, musikaalisia vihellyksiä ja toisinaan lähes piipittäviä viserryksiä. Laulaessaan se istuu näkyvillä, esimerkiksi katajapensaan latvassa, jolloin eri äänteet kuulee melko helposti. Hemppo laulaa kauniisti ja melodisesti. Sen laulussa on mukana myös sen lento- ja kutsuääniä.

Ravinto

Hempon ravinnon muodostavat lähinnä rikkaruohojen, kuten koiruohon eli malin, savikoiden, leskenlehden, voikukan ja rikkasinapin siemenet. Pesimäaikana myös hyönteiset ja toukat.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Hemppo on levittäytynyt laikuttaisesti Etelä- ja Keski-Suomeen. Meillä pesii 10 000 – 20 000 paria Oulu–Joensuu-linjan eteläpuolella. Runsain hemppokanta on Etelä-Suomen viljelyalueilla.

Hemppo viihtyy vanhassa, puoliavoimessa maalaismaisemassa, jossa vaihtelevat katajikkomäet ja muut pensastiheiköt, sekä avoimet niityt, viljelysalueet ja rikkaruohokentät. Sen seurauksena, että tämänkaltaiset paikat ovat kasvaneet umpeen, on hemppokanta siirtynyt osittain kaupunkien laitamille, puutarhoihin, hautausmaille ja teollisuusalueille.

Kesällä hempot esiintyvät pareittain tai perhekunnittain avomailla, mielellään katajikoissa tai laidunten tuntumassa.

Lisääntyminen

Hempot näyttävät usein rakastuneilta, sillä parit liikkuvat melkein aina yhdessä. Hemppo pesii usein löyhissä yhdyskunnissa.

Hempon kuppimainen pesä on muutaman metrin korkeudella katajassa tai nuoressa kuusessa, usein myös lehtipensaassa tai halkopinossa, talon seinämällä köynnöskasvien seassa ja poikkeuksellisesti maassakin. Se on rakennettu huolellisesti kuivista korsista, juurista, sammaleista sekä kuorenliuskoista ja vuorattu karvoilla ja villalla. Pesän rakentaa naaras, koiraan koko ajan seuraillessa sitä.

Toukokuussa naaras munii 4 - 7 vaalean sinivalkoista, pienten ruskeahkojen täplien ja juovien kuvioimaa munaa. Naaras hautoo 10 - 12 vrk. Joskus koiras voi vapauttaa sen lyhyeksi ajaksi. Koiras ruokkii haudonnan aikana naarasta puoliksi sulaneilla siemenillä.

Emot huolehtivat yhdessä poikasista, jotka jättävät pesän 12 - 15 vuorokauden ikäisinä. Ne itsenäistyvät 1 - 2 viikkoa myöhemmin.

Perhe pitää jonkin aikaa yhtä, poikasten opittua lentämään. Tällöin näkee pieniä, perhekunnittain vaeltelevia parvia rikkaruohostoissa ja pellon reunamilla. Heinä-elokuussa hempolla voi edullisina kesinä Suomen eteläosissa olla toinenkin pesye. Nämä poikaset jättävät pesänsä vasta elokuussa. Joitakin poikaspesiä on tavattu vielä syyskuussakin.

Hempot liikkuvat pesimäaikana runsaasti, sillä ne saattavat hakea ravintonsa jopa kilometrien päästä pientareiden ja joutomaitten rikkaruohokasvustoista.

Muutto

Keväällä hempot lentävät maahamme maalis-huhtikuussa.

Ennen syysmuuttoa hempot kerääntyvät syyskuussa isoiksi parviksi, usein viherpeippojen ja keltasirkkujen seuraan sopiville pelloille ruokailemaan ja keräämään muuttorasvaa. Suurimmissa hemppoparvissa voi olla satojakin yksilöitä. Laji siirtyy talveksi Länsi- ja Lounais-Eurooppaan. Joinakin vuosina pikkuparvia voi jäädä talven armoille, rikkaruohokenttien varaan etelärannikollemme.

Lähteet
*Pertti Koskimies, Juhani Lokki: Kotimaan linnut - WSOY
*Maailman luonto, Eläimet: Linnut - Weilin+Göös
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Wikipedia
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat