Heinätavi (Spatula querquedula)

"Jos kuulee keväällä heinätavien ääntelevän öiseen aikaan ja kiirehtii paikalle, voi päästä seuraamaan niiden soidinmenoja. Silloin voi nähdä ruovikon yllä kiihkeän soidinlennon, jossa useampi koiras seuraa yhtä naarasta. Heinätavi on erinomainen lentäjä; lento on nopeaa eikä heittelehtivää, kuten tavilla."

Heinätavi on hoikkarakenteisempi ja pitempikaulainen kuin tavi. Heinätavilla on pituutta 37 – 41 cm, siipien kärkiväliä 53 – 59 cm ja painoa 300 – 400 g. Koiraan täplikkään punaruskeassa päässä on huomiotaherättävä, valkoinen, silmän päältä niskaan kaartuva juova.

Heinätavin rinta ja selkä ovat täplikkään ruskeat. Kupeet ovat harmaankirjomat. Alaperä on ruskeatäplikäs ja vatsa valkoinen.

Selästä roikkuu siiven päälle viisi pitkää, mustavalkoista höyhentä. Himmeän vihreä siipipeili on edestä leveämmin ja takaa kapeammin valkoisen reunustama.

Hyvänä tuntomerkkinä on rinnan ja vatsan jyrkkä kontrasti. Nokka ja koivet ovat harmaat.

Heinätavinaaras on väritykseltään ruskeankirjava. Sillä on tumma silmäjuova ja vaalea silmäkulmajuova. Naaras muistuttaa tavinaarasta. Se on kuitenkin tätä vaaleampi, kurkku on valkoisempi, nokka pitempi ja nokan tyvessä on vaalea täplä.

Sulkasadon jälkeen peruspukuinen koiras muistuttaa naarasta, mutta siivissä on jäljellä siniharmaa alue. Nuoret linnut muistuttavat naarasta, mutta ovat alta selvästi läikikkäitä, erotuksena naaraan yksivärisen vaaleaan alapuoleen.

Heinätavi on elintavoiltaan piilotteleva. Sen voi parhaiten nähdä keväällä, jolloin heinätaveja on pareittain lepäilemässä rehevillä, matalilla vesillä - Etelä-Suomen merenlahdilla ja lintujärvillä muiden sorsien joukossa. Kevätiltoina koiraat myös paljastavat olemassaolonsa, ruovikon kätköistä kantavalla narinallaan.

Kuivaa narinaa ja rääpätystä

Koiraan ääni eroaa selvästi muiden sorsien äänistä. Se on kuivaa narinaa, jota voi verrata ääneen, mikä syntyy, kun hitaasti sormella vetää suuren kamman piikkejä. Naaraan eloisa rääpätys muistuttaa tavinaaraan ääntä. Heinätavin lentoon lähtiessä voi kuulua usein nenäsointuinen knäk.

Ravinto

Heinätavi ruokailee enimmäkseen uiden, nokka veden alla.

Ruokavalio vaihtelee huomattavasti vuodenajan mukaan. Heinätavin ravintoa ovat kasvinosat, silmut, lehdet, juuret ja erilaiset kosteikkokasvien siemenet. Myös pikkueläimet: hyönteiset, vesisiirat, surviaisääsken toukat, kotilot, äyriäiset ym.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Suomessa heinätavin levinneisyys painottuu Etelä- ja Keski-Suomeen. Suomen pesimäkannaksi arvioitiin vuonna 2010 1 000 – 2 000 paria, mutta kannan koko voi vaihdella suuresti eri vuosien välillä.

Heinätavi esiintyy maassamme ainoastaan rehevimmillä lintuvesillä, järvillä ja merenlahdilla, aina Pohjanlahden perukkaa myöten. Oulun seudulla Liminganlahdella ja Hailuodossa laji on runsas. Joinain vuosina heinätavi pesii Lapinkin rehevimmillä järvillä aina Inaria ja Enontekiötä myöten.

Ravinnepitoinen vesi, runsas vesikasvillisuus ja kosteat rantaniityt muodostavat ympäristön, jonka tämä pienikokoinen puolisukeltaja valitsee asuinalueekseen.

Heinätavi ei tyydy lätäkkövesiin

"Heinätavi muistuttaa elintavoiltaan tavia, mutta ei tyydy yhtä mataliin lätäkkövesiin kuin tavi, vaan rakastaa ruohoa ja kaislaa kasvavia järviä. Naaraan ääni on ärrä ärrä tai knäk knäk, muistuttaen vähän sinisorsan ääntä, joskin on karkeampaa. Heinätavi lentää nopeasti, ääntä synnyttämättä ja usein hämärissä." - (Laatokka, lehti vuonna 1937)

Lisääntyminen

Pesimäpaikalle heinätavit saapuvat parina. Pesä sijoittuu tiheään kasvillisuuteen, aivan vesirajaan, pensaan alle, varvikkoon tai saramättään suojaan.

Naaras pyöräyttää toukokuussa pesään 8 - 9 munaa, joita se hautoo 21 - 23 vrk. Naaras hoitaa yksin poikaset, jotka varttuvat lentokykyisiksi, kun niillä on ikää 35 - 40 päivää. Poikaset itsenäistyvät heti lentokykyisiksi tultuaan.

Riistalintu

Suomen nykyinen riistalintulajisto muodostuu 26 lajista, joilla kaikilla on säädetyt metsästysajat. Riistalintujen rauhoitusajat määritellään metsästysasetuksessa, mutta metsästystä on lisäksi mahdollista rajoittaa alueellisesti tai ajallisesti, jos riistalinnun kannan säilyminen sitä edellyttää.

Heinätavi on yksi riistalinnuistamme. Metsästyslain mukaan riistalintuja Suomessa ovat kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, riekko, kiiruna, pyy, teeri, metso, peltopyy, fasaani, nokikana, lehtokurppa ja sepelkyyhky.

Heinätavin metsästys on kuitenkin vähäistä. Muiden riistalintujen tapaan heinätavi on rauhoitettu metsästysajan ulkopuolella.

Riistalinnut

Muutto

Keväällä heinätavi on puolisukeltajistamme myöhäisin saapuja. Silti ensimmäiset havainnot saapujista tehdään jo huhtikuun alkupuolella, mutta päämuutto tapahtuu huhti-toukokuussa.

Syysmuutto on elo-syyskuussa. Syysmuutto on aikainen ja syyskuun jälkeen ei heinätaveja juuri näy. Heinätavilla on Pohjois-Eroopassa pesivistä sorsalinnuista pisin muuttomatka. Heinätavi talvehtii Välimeren maissa ja jättimäisin parvin trooppisen Länsi-Afrikan jokisuistoissa ja Saharan eteläpuolella sijaitsevan savannivyöhykkeen kosteikoilla. Osa meillä pesivistä heinätaveista voi muuttaa myös kaakkoon, Mustanmeren suuntaan. Heinätavi on yömuuttaja.

Lähteet
*Lasse J. Laine: Suomen linnut - tunnistusopas - Otava
*Pertti Koskimies, Juhani Lokki: Kotimaan linnut - WSOY
*Uusi suuri eläinkirja - WSOY
*Wikipedia
*Maailman luonto, Eläimet: Linnut - Weilin+Göös
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
*Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma - Weilin+Göös