Tunturisuden sivut

Pääskyjen heimo

Varpuslintujen (Passeriformes) lahkossa on heimo pääskyt (Hirundinidae). Heimossa on 20 sukua ja niissä yhteensä 84 lajia. Suomessa pesii kolme pääskylajia, haarapääsky, törmäpääsky ja räystäspääsky. Ne kaikki ovat eri sukua. Niiden lisäksi Suomessa tavataan muuttoaikoina vuosittain ruostepääsky ja täällä on tavattu neljästi suurharvinaisuus kalliopääsky.

Pääskyjen luonteenomaisimpia piirteitä ovat hoikka ja virtaviivainen ruumiinrakenne, pitkät, kapeat ja teräväkärkiset siivet sekä enemmän tai vähemmän lovipäinen pyrstö. Tavallisesti paljaat nilkat ovat lyhyet ja varpaat hennot. Nokka on lyhyt ja litteä, mutta kita leveä soveltuen siten mainiosti hyönteispyyntiin.

Pääskyt ovat äärimmäisen taitavia lentäjiä, jotka liitelevät pitkään, lentelevät sitten välillä hieman lepatellen ja sieppaavat saaliinsa ilmassa. Maassa ne sitä vastoin liikkuvat kömpelösti, yleensä vain hakiessaan pesämateriaalia. Sukupuolet ovat kutakuinkin samannäköiset.

Pääskyt ovat seurallisia lintuja ja liikkuvat usein suurissakin sekaparvissa tai istuskelevat joukoittain oksilla tai puhelinlangoilla, jos sellaisia vielä jossakin on.

Haarapääsky

Haarapääsky. - Kuva Copyright © Siegfried Potrykus - All Rights Reserved.

Haarapääsky

Haarapääsky. - Kuva Copyright © Eric Ellingson - Creative Commons.

Haarapääsky (Hirundo rustica)

Haarapääskyn koko yläpuoli on kiiltävän sinimusta. Rinnan yli kulkee leveä, musta poikkivyö ja muu osa alapuolesta on kermanvalkea. Otsa ja leuka ovat tummanpunaiset.

Haarapääskyn laulu on kirkasta visertelyä, joka päättyy pingottuneeseen narinaan.

Haarapääsky

Pesimäkanta Suomessa on 150 000 – 200 000 paria. Meillä laji pesii koko maassa, Tunturi-Lapissa harvinaisena.

Kulhomaisen pesänsä haarapääsky rakentaa tavallisesti hirren päälle latoon, liiteriin, venevajaan tai muuhun avoimeen rakennukseen. Materiaaleina savi, multa, korret ja oljet - pehmikkeinä juurikuidut ja höyhenet. Haarapääsky pyöräyttää pesäkulhoonsa puolenkymmentä punapilkkuista munaa, joita se hautoo 14 - 16 vrk. Molemmat emot ruokkivat poikasia, jotka ovat lentokykyisiä kolmiviikkoisina.

Haarapääsky

"Oi lennä, lennä pääskynen tuo riemu rintaan ihmisten.
Ja kanna tuuli kaipauksein iltapilvellein."
- Kesäillan valssi.


Haarapääsky on hyvin taitava lentäjä ja se pystyy näppärästi lentämään vaikka ikkunaraosta sisälle navettaan, jossa se pesii. Se liitelee vain lyhyitä matkoja ja harvemmin, kuin muut pääskyt. Verrattuna räystäspääskyyn, haarapääsky lentää matalalla lähellä maan pintaa, poukkoillen edes takaisin esimerkiksi niityn yllä vain muutaman metrin korkeudessa. Se istuu usein aidoilla ja langoilla. Maassa haarapääsky käy vain silloin, kun se hakee pesän rakennusaineksia.

Haarapääsky
Haarapääsky

Haarapääskyn poikanen. - Kuvat Copyright © Becky Matsubara - Creative Commons.

Haarapääskyillä on pitkä muuttomatka. Ne talvehtivat Afrikassa, päiväntasaajan eteläpuolella. Pääskyistä on tehty runsaasti runoja ja lauluja, ja laulussa "Pääskyjen lähtiessä" laulaa Henry Theel näin:

"Pois pääskyt menneet on
Vain pesän aution
mun pienten ystäväin
nyt enää näin.

Tuo kaunis kaukomaa
Sen pääskyt saavuttaa
On mulle haave vain
mun unelmain."


Kalliopääsky

Kalliopääsky. - Kuva Copyright © Jean-Jacques Boujot - Creative Commons.

Kalliopääsky (Ptyonoprogne rupestris)

Suomessa kalliopääsky on suurharvinaisuus, sillä se on tavattu meillä vain neljästi. Lemlandin Lågskärillä vuosina 1988 ja 2003, Porvoon Söderskärillä vuonna 2009 ja Rovaniemellä syksyllä vuonna 2018. Ottaen huomioon lajin normaalit pesimäalueet, sen eksymistä Rovaniemelle voidaan pitää aikamoisena ihmeenä. Jos näet kalliopääskyn tai jonkin muun lintuharvinaisuuden, kiidätä siitä heti tieto vaikkapa BirdLifeen tai Bongariliittoon tai muille lintuasiantuntijoille.

Nimensä mukaisesti kalliopääskyt viihtyvät kallioisilla vuorilla, jopa neljänkin kilometrin korkeudella. Lajia tavataan laajalla alueella, Euroopassa Välimeren rantavaltioissa ja Alpeilla. Se elää myös eteläisen Aasian kallioisilla vuorilla aina Kiinan itäosiin asti.

Lähteet
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
Haarapääsky

Haarapääskyn poikanen. - Kuvat Copyright © Becky Matsubara - Creative Commons.
Haarapääskyt

Haarapääskyt asettuvat muuttomatkoillaan istumaan puhelinlangoille siellä, missä niitä vielä on. - Kuva Copyright © Jac. Janssen - Creative Commons.
Pääskyt
Kiitäjät