Koirashaahka, kuva yllä. - Kuva Copyright
© Thomas Landgren - Creative Commons.
Täysikasvuisen haahkan pituus on noin 50 – 70 cm ja siipien kärkiväli 110 cm. Haahka painaa noin 1,2 – 2,2 kiloa. Haahkalla on hyvin luonteenomainen päänmuoto, jossa pitkä nokka muodostaa suoran linjan otsan kanssa. Pään sivukuva on kiilamainen.
Koirashaahka. Soidinmenoissa vesi pärskyy, kun haahkat suorittavat "torpedohyökkäyksiä" toisiaan vastaan. - Kuva Copyright © Tambako The Jaguar - Creative Commons.
Juhlapukuinen, vanha koiras on hyvin helppo tuntea: mustavalkea puku, päälaki musta, niska vihreä. Peruspuku on tumma, laikukkaampi ja likaisemman musta ja siinä on muutamissa kohdissa vähän valkeaa. Naaraan sulkapuku on ruskeajuovainen ja se muistuttaa väritykseltään sinisorsanaarasta. Se eroaa kuitenkin kaikista sorsistamme suoran otsan ja nokan perusteella. Nuoret koiraat ovat hyvin vaihtelevan värisiä ja saattavat muistuttaa kyhmyhaahkaa, joka on maassamme harvinainen vierailija.
Muihin sukeltajasorsiin verrattuna haahkalla on monia, huomiota herättäviä ääniä, joita on kuultavissa keväisin vuorokauden kaikkina aikoina.
Koiras huutaa pariutumisen ja vielä pesinnän alunkin aikana ahkerasti heleän kumeaa, hieman surumielistä ja melodista huutoaan "auuo" tai "aouu", samanaikaisesti päätään taakse viskaten. Koiraan mahtipontinen konsertointi tuo kauempaa kuultuna mieleen sekä huuhkajan että merilokin. Lähempää kuunneltuna erottuu koiraan lystikäs, käheä, sisäänhengityksestä syntyvä vihellys, aivan kuin paineilmaa purkautuisi ulos. Koiras pumppaa päätään ylös ja alas ääntelyn tahtiin.
Naaraan ääni on yksitotinen, hyvin matala "ka-ka-ka-ko-ko-ko-ko-ka-ka". Muina aikoina haahkat ovat lähes äänettömiä eläjiä.
Koirashaahka.
Haahkojen pesistä kerättiin sekä untuvia että munia. Tuoreita haahkanmunia monet saaristolaiset pitivät pitkään suorastaan välttämättöminä terveydelleen. Lisäksi saatiin haahkoista, kuten muistakin riistalinnuista, maukasta lihaa. Saaristolaiset verottivat haahkoja ja niiden pesiä varovasti ja järkevästi niin, etteivät haahkat päässeet loppumaan ja tällainen haahkatuotanto ehtymään. Untuvat voitiin kerätä pesistä talteen vasta sitten, kun poikaset olivat jo lähteneet.
Suomen nykyinen riistalintulajisto muodostuu 26 lajista, joilla kaikilla on säädetyt metsästysajat.
Riistalintujen rauhoitusajat määritellään metsästysasetuksessa, mutta metsästystä on lisäksi mahdollista rajoittaa alueellisesti tai ajallisesti,
jos riistalinnun kannan säilyminen sitä edellyttää.
Haahka (Somateria mollissima)
Haahka kuuluu sukeltajasorsiin ja sen heimo on sorsat (Anatidae). Massiivinen haahka on sukeltajasorsistamme suurin ja myös merellisin laji, se elää merisaaristoissa. Se on voimakasrakenteinen, lyhytkaulainen ja möykkymäinen sorsa, lähes hanhen kokoinen.Täysikasvuisen haahkan pituus on noin 50 – 70 cm ja siipien kärkiväli 110 cm. Haahka painaa noin 1,2 – 2,2 kiloa. Haahkalla on hyvin luonteenomainen päänmuoto, jossa pitkä nokka muodostaa suoran linjan otsan kanssa. Pään sivukuva on kiilamainen.
Koirashaahka. Soidinmenoissa vesi pärskyy, kun haahkat suorittavat "torpedohyökkäyksiä" toisiaan vastaan. - Kuva Copyright © Tambako The Jaguar - Creative Commons.
Juhlapukuinen, vanha koiras on hyvin helppo tuntea: mustavalkea puku, päälaki musta, niska vihreä. Peruspuku on tumma, laikukkaampi ja likaisemman musta ja siinä on muutamissa kohdissa vähän valkeaa. Naaraan sulkapuku on ruskeajuovainen ja se muistuttaa väritykseltään sinisorsanaarasta. Se eroaa kuitenkin kaikista sorsistamme suoran otsan ja nokan perusteella. Nuoret koiraat ovat hyvin vaihtelevan värisiä ja saattavat muistuttaa kyhmyhaahkaa, joka on maassamme harvinainen vierailija.
Äänet
Mitä olisivatkaan saariston ja rannikon tyynet myöhäiskevään päivät ilman haahkojen tunnelmallista soidinta. Haahkan äänet ovat saaristolaisille ja rannikon ihmisille tuttuja. Sisämaiden asukkaille laji on paljon vieraampi.Muihin sukeltajasorsiin verrattuna haahkalla on monia, huomiota herättäviä ääniä, joita on kuultavissa keväisin vuorokauden kaikkina aikoina.
Koiras huutaa pariutumisen ja vielä pesinnän alunkin aikana ahkerasti heleän kumeaa, hieman surumielistä ja melodista huutoaan "auuo" tai "aouu", samanaikaisesti päätään taakse viskaten. Koiraan mahtipontinen konsertointi tuo kauempaa kuultuna mieleen sekä huuhkajan että merilokin. Lähempää kuunneltuna erottuu koiraan lystikäs, käheä, sisäänhengityksestä syntyvä vihellys, aivan kuin paineilmaa purkautuisi ulos. Koiras pumppaa päätään ylös ja alas ääntelyn tahtiin.
Naaraan ääni on yksitotinen, hyvin matala "ka-ka-ka-ko-ko-ko-ko-ka-ka". Muina aikoina haahkat ovat lähes äänettömiä eläjiä.
Koirashaahka.
Ravinto
Haahka hakee ravintonsa lähes yksinomaan sukeltamalla, tavallisesti alle 10 - 15 metrin syvyyteen. Ravintona ovat pääasiallisesti sinisimpukat, joiden levinneisyys määrää myös haahkan levinneisyyden. Poikaset syövät myös äyriäisiä ja muutakin ravintoa, lähempänä rantaa ruokaillen.Untuvat, munat ja lihat
Haahkoista ei voida kirjoittaa taikka sanoa mitään niin, etteikö muistettaisi myös haahkan untuvia, joita pidetään maailman pehmeimpänä ja lämpöä eristävimpänä luonnonvarana. Untuvia pidetään vielä nykyisinkin todellisena luonnonihmeenä. Haahka on ollut aikoinaan saaristolaisten tärkeä luonnonvara. Pehmeistä haahkanuntuvista, joilla haahka vuoraa pesänsä, tuli jo varhain tyynyjen, peitteiden ja takkien suosituin täyteaine, ei vain rannikolla, vaan muuallakin.Haahkojen pesistä kerättiin sekä untuvia että munia. Tuoreita haahkanmunia monet saaristolaiset pitivät pitkään suorastaan välttämättöminä terveydelleen. Lisäksi saatiin haahkoista, kuten muistakin riistalinnuista, maukasta lihaa. Saaristolaiset verottivat haahkoja ja niiden pesiä varovasti ja järkevästi niin, etteivät haahkat päässeet loppumaan ja tällainen haahkatuotanto ehtymään. Untuvat voitiin kerätä pesistä talteen vasta sitten, kun poikaset olivat jo lähteneet.
Riistalintu
Suomen nykyinen riistalintulajisto muodostuu 26 lajista, joilla kaikilla on säädetyt metsästysajat.
Riistalintujen rauhoitusajat määritellään metsästysasetuksessa, mutta metsästystä on lisäksi mahdollista rajoittaa alueellisesti tai ajallisesti,
jos riistalinnun kannan säilyminen sitä edellyttää.
Haahka on yksi riistalinnuistamme. Metsästyslain mukaan riistalintuja Suomessa
ovat kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi,
lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, riekko, kiiruna,
pyy, teeri, metso, peltopyy, fasaani, nokikana, lehtokurppa ja sepelkyyhky.
Metsästäjien tulee muistaa, että ainoastaan varmasti tunnistettuja vesilintuja saa metsästää ja muut metsästäjät,
luonto ja asutus tulee aina ottaa huomioon, Antti Piironen Suomen riistakeskuksesta muistuttaa.
Riistalinnut
Naarashaahka. - Kuva Copyright © Blondinrikard Fröberg - Creative Commons.
Levinneisyys ja esiintymisalueet
Haahka on merenrannikkojemme tyyppilintu, joka päälevinneisyysalueellaan Ahvenanmaalla ja Saaristomerellä on hyvin runsaslukuinen. Suomessa haahka pesii koko saaristoalueella, mutta on harvalukuinen Pohjanlahden ja Suomenlahden perukoissa. Parimäärä, noin 150 000 haahkaparia.Sisämaahan haahka eksyy aniharvoin.
Haahkan pesä. - Kuva Copyright © Alaska Region U.S. Fish & Wildlife Service - Creative Commons.
Lisääntyminen
Haahka on moniavioinen ja sikäli poikkeuksellinen sorsalintu, että sen kannassa naaraat ovat enemmistönä. Haahkan pesä sijaitsee usein pikkusaarella, aivan avoimella paikalla tai tiheän kasvillisuuden sekaan piilotettuna. Haahka munii usein jo huhtikuussa 4 - 9 munaa joita naaras hautoo 26 vrk. Poikaset varttuvat lentokykyisiksi 65 - 75 päivän ikäisinä.Pesinnän alettua koiraat kokoontuvat parviksi, jotka touko-kesäkuun vaihteessa siirtyvät lounaiselle merialueelle, missä tapahtuu sulkasato.
Koirashaahka. Lennossa haahka on hyvin raskas, lyhyt- ja leveäsiipinen ja pitää päätä matalalla. Haahkat lentävät usein pienissä jonoissa aivan veden pinnassa. - Kuva Copyright © Marton Berntsen - Creative Commons.
Muutto
Haahka muuttaa eteläiselle Itämerelle, Tanskan saaria ympäröiville vesille ja osin Pohjanmerelle. Monet koiraat muuttavat pois meiltä jo kesällä, naaraat ennen muuta alkusyksyllä ja nuoret linnut viimeiseksi, jolloin niiden muuttohuippu osuu usein lokakuulle.Kevätmuutto tapahtuu maaliskuussa tai huhtikuun alussa, usein nopeasti lounaisten tuulten siivittämänä. Haahka saapuu keväällä rannikoillemme heti ensimmäisten railojen ilmaantuessa jäälakeuksien keskelle. Ensimmäisten tulijoiden jälkeen seuraa päämuutto ja huhtikuun puolivälin maissa saaristo on jo täynnä kumeasti huutelevia haahkoja. Parhailla rannikon tarkkailupaikoilla innosta hehkuvat lintuharrastajat voivat ihailla tuhansien haahkojen henkeä salpaavaa ja juhlavaa saapumista kohti pesimäalueitaan.
Muuttolennossaan ja muutenkin lentäessään haahkat käyttäytyvät hyvin luonteenomaisesti. Ne lentävät pitkinä jonoina, harvemmin sekavina parvina, aivan veden pinnassa, jolloin vaaleat koiraat erottuvat kauempaakin tähysteltäessä.
Lähteet
*Linnut laulavat, suomeksi toimittaneet Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
Koirashaahka.
Sorsat
Hanhet ja joutsenet
Siipikarja