Tyrannosaurus rex - tyrannilisko eli kuningastyrannilisko (Nimesi Osborn vuonna 1905)

Tyrannosaurus rex, tyranniliskojen kuningas, eli myöhäisellä liitukaudella 70 - 65 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikassa. Kaikki Tyrannosauruksen luurangot on löydetty Yhdysvaltain ja Kanadan myöhäisen liitukauden kerrostumista.

Tyrannosaurus rex on parhaiten tunnettu petodinosaurus ja ehkä ylipäänsä yksi kaikkein tunnetuimmista dinosauruksista. Maineeseensa kuningastyrannilisko varmaankin on noussut omilla avuillaan, jotka eivät ole taatusti vähäiset - mutta sitä on auttanut myös Hollywood, sillä se on eniten elokuvissa mukana ollut dinosaurusten edustaja.

Kun kuningastyranniliskon fossiili ensimmäisen kerran kaivettiin esille Montanassa, USA:ssa vuonna 1902, tiedettiin heti, että ainutlaatuinen peto oli löydetty. Ei ollut epäilystäkään siitä, että kuningastyrannilisko oli ollut oman aikansa hallitseva petolisko metsissä ja siellä, missä liikkuikin. Sitä alettiinkin kutsua dinosaurusten kuninkaaksi.

Vuonna 1905 Henry Fairfield Osborn antoi ensimmäisen kuvauksen Tyrannosauruksesta. Se perustui Barnum Brownin Montanasta löytämiin fossiileihin. Seuraavina vuosina löytyi lisää fossiileja ja Osborn saattoi täsmentää tulkintaansa. Sittemmin tehtiin vielä uusia löytöjä, joista osa oli aiemmin löydettyjä kokonaisempia.

Vain parikymmentä kuningastyranniliskon fossiilia on löydetty kaiken kaikkiaan. Niistä vain seitsemän on sellaisia, joissa fossiilissa on jäljellä enemmän kuin puolet yksilöstä. Ensimmäisenä, vuonna 1902 löydetty fossiloitunut kuningastyranniliskon luuranko, on tällä hetkellä sijoitettuna Carnegie-museoon, Pittsburghissa, Pennsylvaniassa.

Vuonna 1991 kaupallisiin tarkoituksiin fossiileja etsivä ryhmä löysi "Suen" eräältä Etelä-Dakotan maatilalta. Se on maailman suurin ja täydellisin Tyrannosauruksen luuranko. Löytöä seurasi taistelu fossiilin omistusoikeuksista. Lopulta oikeus määräsi fossiilin tilanomistajalle, joka myi sen vuonna 1997 huutokaupassa Chicagossa sijaitsevalle Fieldin museolle.

Yksi suurimmista

Kuningastyranniliskoa pidettiin pitkään suurimpana petodinosauruksena kautta aikain. Nyt suurin on Spinosaurus. Pieni ei T. rex silti ole ollut sekään, sillä oli painoa noin 6 - 7 tonnia ja pituutta noin 13 metriä. Sen jykevässä päässä silmät tarkkailivat liitukauden vehreää maailmaa jopa kuuden metrin korkeudella. Lantiokorkeus saattoi olla jopa neljä metriä. Kaikkien mittapuiden mukaan se oli suunnattoman suuri eläin.

Tyrannosaurus rex pisteli poskeensa lajitovereitaan

Kaikkien aikojen pelottavimmalla eläimellä, noin 65 miljoonaa vuotta sitten eläneellä suurikokoisella Tyrannosaurus rex -hirmuliskolla ei ole uskottu olleen vihollisia. Nykytiede osoittaa kuitenkin luulot vääriksi. Yksi vakavasti otettava uhka hirmuliskolla oli. Tämä uhka oli toinen Tyrannosaurus rex.

Tuore, Plos ONE -tiedelehdessä julkaistu yhdysvaltalais-kanadalainen tutkimus osoittaa, että hirmuliskot söivät myös toisiaan. Vaihtoehtoja luufossiileista löytyneiden puremajälkien jättäjästä ei ole: Tuohon aikaan maapallolla ei ollut mitään muuta eläintä, joka olisi voinut T. rexiä uhata.

Epäsuorasti voidaan päätellä, että hirmuliskot taistelivat yksin, eivät ryhmänä kuten nykyiset suurpedot. Reviiri- ja ravintokamppailuja kuitenkin käytiin, ja nämä yhteenotot johtivat yleensä heikomman osapuolen kuolemaan tai vakavaan vammautumiseen. Tässä tilanteessa voittaja toimi kannibaalisesti ja söi omia lajitovereitaan.

Nykyisin omien lajitoverien syöminen on tyypillistä suurpedoille. Tutkijoilla ei ole kuitenkaan edes arviota siitä, oliko kannibalismi yleistä hirmuliskoajan muilla, pienemmillä lihansyöjillä. (Turun Sanomat 19.10.2010)

Kuningastyranniliskon luuranko - ja hampaat

Pääkallolla on mittaa 1,5 metriä ja leukaluillakin 1,2 metriä. Runsaan puolen sadan hampaan joukossa pisimmillä on mittaa 23 cm. Hampaiden lukumäärä oli vaihteleva, vanhojen tilalle kasvoi uusia hampaita. Kaikkein pisin löydetty kuningastyranniliskon hammas on ollut pituudeltaan 33 cm. Etuhampaat olivat poikkileikkaukseltaan D-kirjaimen muotoiset ja molemmin puolin suuta oli 12 melkoisen jykevää hammasta. Ne olivat muodoltaan sahalaitaisen banaanin mallisia.

Hampaat kuuluvat Sue-nimiselle kuningastyranniliskolle. Sen Field-museossa, Chicagossa sijaitseva luuranko on maailman täydellisin ja suurin löytynyt kuningastyranniliskon luuranko.

On arvioitu, että kuningastyrannilisko saattoi kahmaista suuhunsa yhdellä ainoalla haukkauksella 100 kg, mutta jopa 230 kg lihaa. Kun tuollainen haukkaus usein kohdistui vielä elävään ja puolustautumista yrittävään suureen kasvinsyöjädinosaurukseen, niin seurauksena oli, että suurinkin dinosaurus lamaantui koostaan huolimatta. Silmäaukkojen koko kallossa on 10.2 cm. Kuningastyranniliskon jykevää luustoa keventää eräiden luiden onttous.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva T. rexin luusto Copyright © Bertrand Lorentz
*Kuva Suen hampaista - Copyright © Ian Abbott

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, Tyrannosaurus Rex - Copyright © Christine McIntosh

Saalistamassa - vaiko haaskalla?!

Massiivisen kokonsa vuoksi kuningastyranniliskoa on pidetty aika hitaana liikkujana. Se on voinut saavuttaa juoksussa nopeuden 30 km tunnissa, mutta yleensä se lienee liikkunut kävellen kahdella jalalla. Eri tutkijat ovat vähän eri mieltä kuningastyranniliskon juoksukyvyistä. Toisten mielestä se kykeni juoksemaan nopeasti lyhyitä matkoja saalistaessaan. Toiset tutkijat ovat sitä mieltä, että se ei saanut molempia takajalkojaan yhtä aikaa ilmaan, eikä näin pystynyt ollenkaan juoksemaan. Kävelyvauhti oli kuitenkin pitkien takajalkojen ansiosta aika reipasta, ehkäpä noin 20 kilometriä tunnissa. Onkin päätelty, että se on ehkä enimmäkseen syönyt kuolleiden eläinten haaskoja taikka pyrkinyt saalistamaan raihnaisia ja hitaita liskoja.

On tutkijoita, joiden mielestä kuningastyrannilisko on ollut pelkästään haaskansyöjä eikä se siten olisi koskaan saalistanut muita liskoja. Tätä on perusteltu sillä, että vaikka sen katse olikin suuntautunut eteenpäin, mikä helpotti saaliin havaitsemista - niin sen silmät olivat aika pienet. Niinikään sen eturaajat olivat pienet, eivätkä soveltuneet saaliiseen tarttumiseen. Pisin löydetty eturaaja on hädin tuskin aikuisen ihmisen kyynärvartta pidempi. Se oli saalistajaksi myös hidas. Sen hajuaisti on ilmeisesti myös ollut erityisen hyvä, oiva apu myös haaskojen jäljittämisessä.

Toisten tutkijoiden mielestä on kuitenkin täysi syy olettaa, että vaikka kuningastyrannilisko söikin haaskan silloin, kun se osui kohdalle, se myös saalisti eläviä dinosauruksia aina, kun se oli mahdollista. Tässä on käytetty vertailukohteina nykyisiä petoeläimiä leijonaa ja hyeenaa, jotka myös ovat sekä haaskansyöjiä että saalistajia, eivät vain jompaa kumpaa. Aktiiviseen saalistamiseen viittaa myös Tyrannosauruksen hampaiston voimakkuus. Joistakin Triceratopsin luista on löydetty fossiloituneita hampaanjälkiä, jotka näyttävät Tyrannosauruksen aikaansaamilta. Suomalainen paleontologi Mikko Haaramo on saalistusajatuksen puolella ja hän on vakuuttunut siitä, että Tyrannosaurus rex oli julma peto, joka saalisti tasankojen ja jokien rantamien kasvinsyöjiä.

Aikakautensa nopein juoksija

Vuonna 2010 ilmestyneen selvityksen mukaan Tyrannosaurus rex on ollut aikakautensa nopein juoksija.

Kaikkien aikojen kookkaimpiin eläimiin lukeutuvaa, noin 65 miljoonaa vuotta sitten sukupuuttoon kuollutta Tyrannosaurus rexiä on pidetty hitaana ja kömpelönä otuksena, joka sai ruokansa muiden petojen jättämistä haaskoista ja tappamalla sairaita yksilöitä. Tulkinta näyttää kuitenkin olevan pahasti hakoteillä. Kanadalaisen Albertan yliopiston tutkija Scott Persons osoittaa uudessa liskon häntäluiden rakenteeseen perustuvassa selvityksessä, että T.rex oli itse asiassa hyvin nopea ja pystyi juoksemaan kiinni minkä tahansa aikakautensa eläimen.

Tuohon tulokseen Persons päätyy Anatomical Record -tiedelehden artikkelissaan vertaamalla hirmuliskon ja nykyisten matelijoiden kuten krokotiilien häntäluiden kiinnittymistä.

Kaikilla matelijoilla hännän lihakset kiinnittyvät alaraajojen ylimpiin luihin. Tämä mahdollistaa lihasvoiman käytön liikkumiseen. T. rexillä kuitenkin muista matelijoista poiketen selkärankaan liittyvät luut puuttuvat hännän kärkipuolelta. Näin tuohon tilaa jää paljon tilaa lihaksille, jotka saattoivat Tyrannosaurus rexillä kasvaa suuriksi ja vahvoiksi. Uuden tulkinnan mukaan hirmuliskolla oli liikkumista palvelevia hännän lihaksia 45 prosenttia enemmän kuin aikaisemmin on oletettu. (Turun Sanomat 23.11.2010)

Kasvupyrähdys!

Kuningasyrannilisko ei kasvanut tasaisesti, vaan sillä oli samankaltainen kasvupyrähdys kuin ihmisellä murrosiässä. Tämä kävi ilmi yhdysvaltalaisen paleontologin Gregory Ericksonin Floridan valtionyliopistossa tekemässä tutkimuksessa. Analysoidessaan pieniä fossiilisia tyranniliskojen luita Erickson pani merkille, että niissä erottui selvästi vuosikasvu. Luissa näkyi puiden vuosilustojen kaltaisia renkaita, joista oli pääteltävissä, missä elinkaarensa vaiheessa lisko oli saavuttanut lopullisen kokonsa. Erickson ja hänen kollegansa pystyivät laatimaan mikroskoopin avulla 20 yksilön kasvukäyrän.

Lajille näytti olevan tunnusomaista neljä vuotta kestävä kasvupyrähdys, joka alkoi 13 - 14 vuoden iässä. Laskelmien mukaan nopeimman kasvun aikana liskon paino lisääntyi keskimäärin 2,1 kiloa vuorokaudessa. Uusi tutkimus osoittaa, että kuningastyrannilisko ei saavuttanut suuria mittojaan kasvamalla kauemmin vaan selvästi nopeammin kuin nykynisäkkäät ja -matelijat. (Tieteen kuvalehti 2/2005).

Tyrannosaurus rex ja ihminen.

All rights reserved
*Kuva Copyright © deviantART.com/T-Joe - Giuseppe Mazzotta - Used with permission.

Kuningasyranniliskojen perheonnea

Kuningastyranniliskot hautoivat muniaan mahdollisesti samaan tapaan kuin linnut, eivätkä vain munineet johonkin mätänevään kumpuun alligaattoreiden tapaan. Uusimpien tutkimustulosten mukaan kuningastyranniliskot olivat hyvin huolehtivaisia jälkikasvunsa kanssa ja ne huolehtivat poikasistaan jopa vuosia.

Nuoret kuningastyranniliskot ovat tyytyneet ravinnon etsinnässään pienempiin nisäkkäisiin ja jopa hyönteisiin, jotka eivät ehkä tule ensimmäisinä mieleen kuningastyranniliskon saaliseläiminä.

Kuva yllä, huvi- ja dinosauruspuisto, Jurapark Baltów - Puola. Dinopuistossa on yli 40 loisteliaasti toteutettua, luonnollista kokoa olevaa dinosaurusta. Kuten kuvan valtava Tyrannosaurus rex.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva- Copyright © Ministry of Foreign Affairs of the Republic of Poland

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Tyrannosaurus Rex ja Triceratops - Copyright Marcin Chady

Kuninkaiden kohtaaminen!

Kuningastyranniliskon löytyneistä jalanjäljistä on päätelty, että se yleensä liikkui ja metsästi joko yksin taikka parina - mutta ei laumana. Jotkin kuningastyranniliskon mahdollisesti saalistamista eläimistä, kuten kolmisarvilisko Triceratops (kuvassa yllä), jota puolestaan nimitetään sarvikuonoliskojen kuninkaaksi, puolustautuivat ehkä laumana kuningastyranniliskon hyökätessä ja mitä ilmeisimmin menestyksekkäästi.

Mitä varmimmin kolmisarviliskotkin, päässään olevista "mitä mainioimmista puolustusvälineistä" huolimatta, yksin olisivat jääneet tappiolle tämän päälleen vyöryvän musertavan kokoisen hirviön kanssa. Ehkä tätä kolmisarviliskoemoa ei kuitenkaan niin vain päihitetä, sillä se on varmasti valmis taistelemaan viimeiseen sarveniskuunsa asti, puolustaessaan pientä kolmisarviliskovauvaansa!

Sarvinaamaiset Triceratopsit olivat hirmuisesta ulkomuodostaan huolimatta kasvissyöjiä. Triceratops oli yksi viimeisistä tunnetuista dinosauruksista. Sen yksittäisten sarvien löytäminen osoittaa, että - samoin kuin sen pääsaalistaja Tyrannosaurus - se sinnitteli aivan liitukauden loppuun asti. Triceratops on saattanut hyökätä mahdollisten saalistajien, muun muassa Tyrannosauruksen kimppuun, ja pistää niitä kolmella sarvellaan. Joskus sen kohtalona oli hävitä näissä kamppailuissa.

Nanotyrannus

Nanotyrannukselle eli pienelle tyranniliskolle antoivat nimen Williams ja Currie Bakker vuonna 1988. Nanotyrannus saattaa todellisuudessa olla pienikokoinen eli nuori Tyrannosaurus rex eikä se siten olisi oma lajinsa. Se eli samoihin aikoihin, kuin Tyrannosaurus rex eli 68 - 65 miljoonaa vuotta sitten.

Tällä "pienellä" tyranniliskolla oli korkeutta viisi metriä ja painoa tonni. Löytöpaikka Montana, USA.

Kuningastyrannilisko (Tyrannosaurus rex).

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Richard Elzey

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © UAlberta

Ainaista saalistamista

Kuningastyranniliskoa - kuvassa yllä vasemmalla - ajaa eteenpäin jatkuvasti riivaava nälkä ja se on valmis hyökkäämään heti, kun siihen tarjoutuu tilaisuus, eli reitin varrelle osuu joku syötäväksi sopiva. Yleensä näille hirviöille syötäväksi sopivaa oli kaikki mahdollinen, mikä vain omilla jaloillaan liikkui, mutta joskus haaskatkin.

Nämä suuret petohirmuliskot liikkuivat vankoilla, kolmivarpaisilla takaraajoillaan puolipystyssä asennossa ja ehkä tarttuivat saaliiseen pieniksi surkastuneilla eturaajoillaan. Ennen muuta ne tarttuivat saaliiseensa valtavan kitansa sisältämällä hurjalla hampaistolla, jolla ne pystyivät repäisemään elävästäkin dinosauruksesta kertariuhtaisulla satojenkin kilojen lihakimpaleen.