Kuva yllä, Appalakit, Great Smoky Mountains kansallispuisto. - Kuva Copyright
© Gerry Dincher - Creative Commons.
Yhdysvalloissa Appalakit ulottuvat Alabaman, Georgian, Etelä- ja Pohjois-Carolinan, Tennesseen, Kentuckyn, Virginian, Länsi-Virginian, Marylandin, Ohion, Pennsylvanian, New Yorkin, Connecticutin, Massachusettsin, Vermontin, New Hampshiren ja Mainen osavaltioihin. Kanadassa Appalakit sijoittuvat itäisimpiin provinsseihin Ontarioon, Québeciin ja New Brunswickiin. Samaa vuorijonoa on niin ikään Newfoundland. Myös Yhdysvaltojen pääkaupunki Washington sijaitsee Appalakkien juurella.
Great Valleyn laaksovyöhyke jakaa vuoriston läntiseen Appalakkien rinnemaahan (Appalachian Plateau), jonka itälaidalla on Alleghenyvuoret ja varsinaisiin Appalakkeihin. Pohjoisessa itäistä vuorijonoa edustavat Green Mountains ja Taconic Mountains, joita laakiosta erottaa Hudsonjoen laakso. Hudson- ja Potomacjokien välillä itäinen vuorijono on matalimmillaan ja sitä rikkovat monet jokiuomat (Delaware- ja Susquehannajoet). Potomacjoen eteläpuolella vuorijono on yli 1 200 metriä korkeista, kumpumaisista vuorista koostuva yhtenäinen Blue Ridge-harjanne, joka etelässä vaihtuu leveämmäksi Great Smoky Mountains -vuoristoksi.
Mount Mitchell, Pohjois-Carolinassa on 2 040 metriä korkea, metsän peittämä vuori, joka on korkein huippu Appalakkien vuoristossa ja samalla korkein kohta Mississippijoen itäpuolisessa osassa Yhdysvaltoja. Kuvassa ei siten olla kyltin mukaan vielä ihan huipulla. Vuoren ympärillä levittäytyy 690 hehtaarin laajuinen Mount Mitchell State Park, jonka alppimetsät ovat ainutlaatuisia maailmassa. - Kuva Copyright © Ron Cogswell - Creative Commons.
Appalakit, Long Pond, Maine. - Kuva Copyright © John Hayes - Creative Commons.
Appalakeilla on pituutta 2 600 km ja leveyttä 200 - 300 km. Korkeimmat huiput pohjoisessa ylittävät 1 000 metriä, etelässä 2 000 metriä. Appalakkien korkeimpia huippuja:
Mount Mitchell, 2040 m, Pohjois-Carolina
Clingman’s Dome, 2 025 m, Pohjois-Carolina, Tennessee
Mount Washington, 1 931 m, New Hampshire
Mount Marcy, 1 629 m, New York
Mount Katahdin, 1 606 m, Maine
Mont-Jacques-Cartier, 1 268 m, Québec, Kanada
Mount Rogers, 1 746 m, Virginia.
Appalakeista kertovia infokylttejä on vuorilla tuhansittain. Tämä kyltti kertoo, että ollaan Appalakeilla, valtatiellä Interstate 80, tien korkeimmalla kohdalla 685 metriä. - Kuva Copyright © Nicholas A. Tonelli - Creative Commons.
Appalakit
Appalakit (engl. Appalachian Mountains) on Pohjois-Amerikan itärannikon suuntaisena kulkeva vuorijono ja poimuvuoristo. Appalakit ulottuvat Kanadan Newfoundlandista ja New Brunswickista rannikon suunnassa lounaaseen, Yhdysvaltain Alabaman keskiosiin. Pohjois- ja Etelä-Appalakkien rajana on Hudsonjoen laakso New Yorkin lähellä.Yhdysvalloissa Appalakit ulottuvat Alabaman, Georgian, Etelä- ja Pohjois-Carolinan, Tennesseen, Kentuckyn, Virginian, Länsi-Virginian, Marylandin, Ohion, Pennsylvanian, New Yorkin, Connecticutin, Massachusettsin, Vermontin, New Hampshiren ja Mainen osavaltioihin. Kanadassa Appalakit sijoittuvat itäisimpiin provinsseihin Ontarioon, Québeciin ja New Brunswickiin. Samaa vuorijonoa on niin ikään Newfoundland. Myös Yhdysvaltojen pääkaupunki Washington sijaitsee Appalakkien juurella.
Great Valleyn laaksovyöhyke jakaa vuoriston läntiseen Appalakkien rinnemaahan (Appalachian Plateau), jonka itälaidalla on Alleghenyvuoret ja varsinaisiin Appalakkeihin. Pohjoisessa itäistä vuorijonoa edustavat Green Mountains ja Taconic Mountains, joita laakiosta erottaa Hudsonjoen laakso. Hudson- ja Potomacjokien välillä itäinen vuorijono on matalimmillaan ja sitä rikkovat monet jokiuomat (Delaware- ja Susquehannajoet). Potomacjoen eteläpuolella vuorijono on yli 1 200 metriä korkeista, kumpumaisista vuorista koostuva yhtenäinen Blue Ridge-harjanne, joka etelässä vaihtuu leveämmäksi Great Smoky Mountains -vuoristoksi.
Mount Mitchell, Pohjois-Carolinassa on 2 040 metriä korkea, metsän peittämä vuori, joka on korkein huippu Appalakkien vuoristossa ja samalla korkein kohta Mississippijoen itäpuolisessa osassa Yhdysvaltoja. Kuvassa ei siten olla kyltin mukaan vielä ihan huipulla. Vuoren ympärillä levittäytyy 690 hehtaarin laajuinen Mount Mitchell State Park, jonka alppimetsät ovat ainutlaatuisia maailmassa. - Kuva Copyright © Ron Cogswell - Creative Commons.
Appalakit, Long Pond, Maine. - Kuva Copyright © John Hayes - Creative Commons.
Appalakeilla on pituutta 2 600 km ja leveyttä 200 - 300 km. Korkeimmat huiput pohjoisessa ylittävät 1 000 metriä, etelässä 2 000 metriä. Appalakkien korkeimpia huippuja:
Mount Mitchell, 2040 m, Pohjois-Carolina
Clingman’s Dome, 2 025 m, Pohjois-Carolina, Tennessee
Mount Washington, 1 931 m, New Hampshire
Mount Marcy, 1 629 m, New York
Mount Katahdin, 1 606 m, Maine
Mont-Jacques-Cartier, 1 268 m, Québec, Kanada
Mount Rogers, 1 746 m, Virginia.
Appalakeista kertovia infokylttejä on vuorilla tuhansittain. Tämä kyltti kertoo, että ollaan Appalakeilla, valtatiellä Interstate 80, tien korkeimmalla kohdalla 685 metriä. - Kuva Copyright © Nicholas A. Tonelli - Creative Commons.
Appalakit on vanha, 480 miljoonaa vuotta sitten muodostunut ja voimakkaasti kulunut vuoristo.
Sitä ovat miljoonien vuosien aikana kuluttaneet tuulet ja vaihtelevat sääolot. Myös lukemattomat
Atlantin valtamereen laskevat joet ovat uurtaneet syviä, jyrkkäreunaisia laaksoja ja rotkoja keskusvuoristoon.
Laajat alat aikaisemmista poimuista ovat vajonneet merenpinnan alapuolelle
ja peittyneet nuoremmilla kerrostumilla; merenpinnan tason alennuttua ne tulevat uudelleen näkyviin. Tämän vuoksi harjanteiden
korkeudet eivät suuresti vaihtele.
Appalakkien vaellusreitti, Barren Mountain, Maine. - Kuva Copyright © John Hayes - Creative Commons.
Geologisesti Appalakit muodostuvat kahdesta miltei yhdensuuntaisesta poimujonosta, joista vanhempi kaakkoinen, on rakenteeltaan kiteinen, kun taas luoteisessa on pelkkiä kerroskivilajeja.
Blue Ridge Parkway on tie, joka tunnetaan sitä seurailevien maisemien henkeäsalpaavasta luonnonkauneudesta. Tämä näköalatie on perustettu siksi, että se mahdollistaa ihmisille pääsyn ihailemaan Blue Ridgen eli Sinisen selänteen mykistäviä maisemia. Tie kulkee 469 mailia (755 km), enimmäkseen pitkin Blue Ridgeä, suurta vuoristoketjua, joka on osa Appalakkien vuoria. Sen eteläinen päätepiste on Great Smoky Mountainsin kansallispuiston ja Pohjois-Carolinassa sijaitsevan Cherokee Indian Reservationin rajalla, josta se kulkee pohjoiseen Shenandoahin kansallispuistoon Virginiaan ja tarjoaa pääsyn Skyline Drivelle. - Kuva Copyright © Ken Lund - Creative Commons.
Susquehanna-joki, Hyner View State Park, Clinton County, Appalakit. - Kuva Copyright © Nicholas A. Tonelli - Creative Commons.
Keski-Appalakkien Delaware, Susquehanna ja Potomac virtaavat kaakkoon, osaksi syvien rotkojen kautta.
Etelässä Ohio, Tennessee ja Cumberland laskevat vetensä Mississippiin.
Appalakkien vaellusreitti, Barren Mountain, Maine. - Kuva Copyright © John Hayes - Creative Commons.
Geologisesti Appalakit muodostuvat kahdesta miltei yhdensuuntaisesta poimujonosta, joista vanhempi kaakkoinen, on rakenteeltaan kiteinen, kun taas luoteisessa on pelkkiä kerroskivilajeja.
Blue Ridge Parkway on tie, joka tunnetaan sitä seurailevien maisemien henkeäsalpaavasta luonnonkauneudesta. Tämä näköalatie on perustettu siksi, että se mahdollistaa ihmisille pääsyn ihailemaan Blue Ridgen eli Sinisen selänteen mykistäviä maisemia. Tie kulkee 469 mailia (755 km), enimmäkseen pitkin Blue Ridgeä, suurta vuoristoketjua, joka on osa Appalakkien vuoria. Sen eteläinen päätepiste on Great Smoky Mountainsin kansallispuiston ja Pohjois-Carolinassa sijaitsevan Cherokee Indian Reservationin rajalla, josta se kulkee pohjoiseen Shenandoahin kansallispuistoon Virginiaan ja tarjoaa pääsyn Skyline Drivelle. - Kuva Copyright © Ken Lund - Creative Commons.
Appalakkien metsät
Laajat alueet vuoristosta ovat metsän peitossa. Erityisesti Pohjois-Appalakit ovat vielä nykyisinkin hyvin tiheämetsäisiä. Pääpuulajeja ovat koivu, pyökki, vaahtera, kanadanhemlokki ja valkomänty. Etelässä Blue Ridge-vuoriston metsissä kasvavat edellisten lisäksi kuusi, saarni, hikkori eli jalopähkinäpuu ja kynäkataja.Appalakkien joet
Useimmat Appalakkien joet virtaavat suoraan Atlantin valtamereen. Pohjoisessa vedet kertyvät mm. St Lawrenceen, Hudsoniin ja Connecticutjokeen.
Susquehanna-joki, Hyner View State Park, Clinton County, Appalakit. - Kuva Copyright © Nicholas A. Tonelli - Creative Commons.
Keski-Appalakkien Delaware, Susquehanna ja Potomac virtaavat kaakkoon, osaksi syvien rotkojen kautta.
Etelässä Ohio, Tennessee ja Cumberland laskevat vetensä Mississippiin.
Vaeltaja Appalakkien reitillä, Lehigh Gap - Little Gap. - Kuva Copyright © Michael Stokes - Creative Commons.
Great Smoky Mountains kansallispuisto. - Kuva Copyright © Ken Lund - Creative Commons.
Kansallispuistot ja vaellusreitit
Appalakeilla on useita kansallispuistoja ja koko vuoristoon sijoittuu Appalakkien reitti, joka kulkee kuuden kansallispuiston läpi.Appalakkien reitti on nimensä mukaisesti Appalakeilla kulkeva vaellusreitti eli retkeilypolku. Reitin pituus on noin 2 200 mailia eli 3 500 kilometriä, ja se kulkee 14 osavaltion kautta. Sen pohjoinen päätepiste on Mainen osavaltiossa Mount Katahdin vuorella ja eteläinen Georgian osavaltiossa Springer Mountainin vuorella.
Appalachian Trail, Port Clinton, Schuylkill County, Pennsylvania. - Kuva Copyright © Nicholas A. Tonelli - Creative Commons.
Lähteet
*Suuri maailmantieto - Valitut Palat
*Maailman maat ja kansat: Koillis- ja Itä-Afrikka - Valitut Palat
*Maat ja kansat - Otavan maantieteellinen tietosanakirja
*Kodin suuri tietosanakirja - Weilin+Göös
*Spectrum - WSOY
Sevierin piirikunnassa Tennesseen osavaltiossa, Appalakkien vuoristossa on kuvan Mount LeConte. Se on Great Smoky Mountains kansallispuiston kolmanneksi korkein huippu (2 010 m). - Kuva Copyright © Tim Lumley - Creative Commons.
Appalakit, Pennsylvania, Interstate 80, Luzerne County.
Vuoristot, laaksot, kanjonit