Andit

Kun Kalliovuoria kutsutaan Pohjois-Amerikan selkärangaksi, niin vastaavasti Andit ovat Etelä-Amerikan selkäranka. Andit ovat syntyneet itäisen Tyynenmeren laatan ja Amerikan mantereen yhteentörmäyksessä.

Andien vuoristo ja ylänköalue Etelä-Amerikan länsirannikolla ulottuu pohjoisesta Karibianmereltä, Tulimaahan etelässä ja se on osa Kordillieerien poimuvuoristoa. Andit on noin 7 000 kilometriä pitkänä maailman pisin vuorijono. Sen korkein huippu on 6 961 metriä korkea Aconcagua.

Andit ovat Pohjois-Amerikan Kalliovuorten lailla osa Kordillieerien poimuvuoristoa. Kordillieerit on Amerikan mantereen länsireunalla sijaitseva maailman pisin poimuvuoristo, joka kulkee koko Pohjois- ja Etelä-Amerikan läpi, jatkuen käytännöllisesti katsottuna Etelänmantereelle asti. Vuoriston pituus on noin 17 000 kilometriä ja leveys pääosin 500–700 kilometriä.

Andit, Patagonia, Chile.

Vuoristoalue voidaan jakaa lukuisiin, lähes yhdensuuntaisiin vuorijonoihin, joita pitkät ylätasangot erottavat toisistaan. Keskileveys on 400 km, mutta Boliviassa vuoriston leveys on suurimmillaan 800 km.

Vaeltajat matkalla Argentiinasta yli Andien Chileen.

Lukuisat tulivuorenpurkaukset ja maanjäristykset osoittavat, että Andit on suhteellisen nuori vuoristo, joka geologisesti arvioiden ei ole vielä läheskään valmistunut. Andien vuorijonot muodostuvat paikoin pelkästään tulivuorista, joiden väliset alueet ovat syöpyneet jokilaaksoiksi. Useimmat korkeimmista huipuista ovat tulivuoria.

Andit ovat Etelä-Amerikan päävedenjakaja. Vuorijonon sijainnista johtuu, että länteet suuntautuvat joet ovat lyhyitä, kun taas itäisen suunnan joet voivat olla hyvinkin pitkiä, kuten Amazon.

Andien jako kolmeen osaan

Andit voidaan jakaa kolmeen osaan ja ne ovat Pohjois-, Keski- ja Etelä-Andit. Pohjois-Andit ulottuvat pohjoisesta, Kolumbiasta Ecuadoriin, Keski-Andit Ecuadorista Peruun ja Etelä-Andit alkavat Chiloén saaren kohdalta ja jatkuvat Tulimaahan. Etelä-Andit poikkeavat rakenteeltaan, joka on kiteinen eikä sedimenteistä muodostuva, muusta vuoristosta.

Andit ovat aivan erilainen vuoristotyyppi, kuin Alpit tai Himalaja, joilla on hyvin laajoja, usein kymmenien kilometrien levyisiä ylityöntymälaattoja. Andeilta tällaista ilmiötä ei tavata lainkaan, niillä on vain varsin vähäisiä vaakasuoria peitepoimuja.

Andien huippuja

Andien korkeimmat huiput ovat 10. ja 30. eteläisen leveyspiirin välillä. Etelämmäksi mentäessä korkeudet asteittain vähenevät. Chilen ja Argentiinan rajalla sijaitseva Aconcagua (6 961 m) on Andien ja koko Amerikan korkein huippu. Yli 6 500 metriä korkeita huippuja sen lisäksi ovat mm. Ojos del Salado (6 863 m), Llullaillaco (6 739 m) ja Yerupajá (6 635 m), jotka ovat kaikki Aconcaguasta pohjoiseen.

Myös Ecuadorissa, päiväntasaajan tienoilla, Andien tulivuoret kohoavat noin 6 000 metrin korkeuteen. Näitä ovat Ecuadorin korkein vuori, sammunut tulivuori Chimborazo (6 310 m) ja Ecuadorin toiseksi korkein tulivuori Cotopaxi (5 897 m).

Laama (Lama glama) ja Andit. Laamaa pidetään Andien seuduilla kotieläimenä sekä villan vuoksi, että kantojuhtana.

Andien eläimistö

Andien villieläimet ovat kokoelma äärimmäisen ainutlaatuisia ja kunnioitusta herättäviä eläimiä, ja niihin kuuluu yli 600 nisäkäslajia, 1 700 lintua ja 600 matelijaa, joista 75 % on kotoperäisiä.

Andien tunnetuimpia eläimiä ovat neljä kamelieläinlajia: laama, guanako, alpakka ja vikunja. Andien nisäkkäitä edustavat myös andientapiiri eli vuoritapiiri (Tapirus pinchaque) ja patagonian zorro eli andiensusi, jonka oikea lajinimi on isoandienkettu (Pseudalopex culpaeus).

Silmälasikarhu eli andienkarhu (Tremarctos ornatus) on ainoa karhu (Ursidae), joka elää trooppisessa Etelä-Amerikassa. Se viihtyy Andeilla hyvin vielä 2 000 metrinkin korkeudessa.

Andien linnustoon lukeutuu majesteettinen ja ikoninen andienkondori (Vultur gryphus). Se on suurin lintu, jonka olet koskaan nähnyt nousevan taivaalle. Tämä uskomaton peto, jolla on lintumaailman suurin siipien kärkiväli (jopa 3,2 metriä), voi painaa jopa 15 kiloa ja elää yli 50 vuotta. Andienkondorilla on ollut olennainen osa muinaista Andien mytologiaa jo ennen inkoja, ja sillä on edelleen kunnioitettu paikkansa monissa alueen alkuperäiskansojen uskonnoissa.

Andit, Argentiina.

Andien ilmastovyöhykkeitä

Andeilla on useita ilmastovyöhykkeitä, mikä johtuu mm. merivirroista, tuulista, korkeuseroista ja maantieteellisestä leveydestä. Trooppisilla Andeilla lumiraja on 5 000 metrin korkeudella. Päiväntasaajalla ilmasto on trooppinen aina 1 500 metrin korkeuteen saakka ja subtrooppnen 2 500 metrin korkeuteen. Kun ilmasto päiväntasaajan eteläpuolella muuttuu kuivemmaksi, lumiraja nousee yli 6 000 metriin, mutta laskee sitten etelään päin mentäessä, Tulimaassa lopulta vain 700 - 800 metriin.

Usein pengermäisesti kohoavilla vuorenrinteillä on lauhkeampi ilmasto, kuin kuumissa laaksoissa, ja nämä pengermät ovat soveliaimpia ja tärkeimpiä asutukselle. Ihmiset ovat asuneet Andeilla jo noin 10 000 - 8 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.

Pohjois-Andit sijaitsevat ekvatoriaalisessa vyöhykkeessä ja saavat runsaasti sadetta. Keski-Andit kuuluvat pasaatituulten vyöhykkeeseen ja Atlantilta saapuvat kosteat ilmamassat aiheuttavat runsaita sateita itärinteille. Länsirinteet ja ylätasanko sitä vastoin jäävät sateitta ja alue onkin autiomaata. Etelä-Andit ovat länsituulten vyöhykkeessä, ja runsassateisten länsirinteiden vastapainona autiomaa sijaitseekin Andien itäpuolella.

Etelässä Andeilla on keskisademäärä, pääasiallisesti lumena, 2 500 mm, päiväntasaajan tienoilla se on kolme kertaa suurempi.

Andit, Cusco, Peru.

Andien kasvillisuus

Luonnonvarainen kasvillisuus on suuresti riippuvainen vallitsevista ilmastosuhteista. Andien lämpimiä ja sateisia rinteitä verhoaa trooppinen sademetsä, lukuisine ainavihantine lajeineen. Puurajan korkeus vaihtelee suuresti paikoittain, sen yläpuolella kasvaa ruohoa ja pensaita. Andeilla luonto ja kasvillisuus sen mukana vaihtelee autiomaasta sademetsään.

Andien hopea

Vuoristo on erittäin malmipitoinen, ja Etelä-Amerikan asuttaminen perustuu paljolti hopean runsaaseen esiintymiseen. Espanjalaiset qonquistadorit perustivat Andeille hopeakaivoksia jo 1500-luvulla. Nykyään tärkeimmät Andien metallit ovat kupari, tina, lyijy ja sinkki.

Lähteet
Suuri maailmantieto - Valitut Palat
Maailman maat ja kansat: Karibialta Andeille - Valitut Palat
Maat ja kansat - Otavan maantieteellinen tietosanakirja
Kodin suuri tietosanakirja - Weilin+Göös
Spectrum - WSOY
Chimu Blog: Heads Up! Your Wildlife Guide to the Andes Mountains